Siirry sisältöön
  • Aikajana
  • Artikkelit
  • Tekijät
  • Radan toimijat

Liikettä itään ja länteen

Helsinki–Pietari rautatieyhteys 150 vuotta

Suomen Rautatiemuseo ja Väylävirasto kertovat yhteistyökumppaniensa kanssa Pietarin radan historiasta ja ilmiöistä juhlavuoden kunniaksi.

Tutustu aikajanaan
Tutustu artikkeleihin

PIETARIN RATA 150 VUOTTA – KEHITTYVÄ RAUTATIEYHTEYS

Lue artikkeli
Otsikkokuva, jossa tyylitelty Helsinki-Pietari rautatieyhteys ja kuvia radan varrelta

24.3.1856

Keisarin uudistusohjelma

Keisari Aleksanteri II sanelee uudistusohjelman senaatin pöytäkirjaan. Suomen liikennettä
ryhdytään kehittämään ”kanavilla ja rautateillä”.

1857

Rakennustyöt Hämeenlinnan radalla alkavat

1857

Ratasuunta Pietariin määrätään tutkittavaksi

PITKÄ TIE RADAKSI: PIETARIN RADAN SYNTYVAIHEET

Pietarin rataa suunniteltiin jo pitkään ennen kuin varsinainen radan rakentaminen aloitettiin. Nälkävuodet 1860-luvun lopussa saivat vihdoin radanrakennukseen puhtia, ja rata saatiin valmiiksi uuden vuosikymmenen alkaessa.

Lue artikkeli
Vesiväripiirrokset Valkeasaaren, Levashovon ja Pargalan asemista ja puistoista.

17.3.1862

Helsinki – Hämeenlinna rautatiellä alkaa liikenne

Hämeenlinnan asema-aluetta 1860-luvulla. Kuva Suomen Rautatiemuseo.

Postikortti Hämeenlinnan asemasta, taustalla juna, edustalla ihminen.

18.9.1863–4/1864

Valtiopäivät koolla

22.1.–31.5.1867

Valtiopäivät koolla

30.3.1867

Senaatin ehdotus

Suomen senaatti ehdottaa säädyille Pietarin radan rakentamista.

17.11.1867

Keisarin käskykirje

Keisari Aleksanteri II vahvistaa säätyjen päätöksen rakentaa rata Pietariin.

4.2.1868

Rautatiejohtokunnan ensimmäinen kokous

18.2.1868

Työn aloitus

Viides työpiiri aloittaa ensimmäisenä radanrakennuksen Pietarin radalla Riihimäen ja Lahden välillä.

PIETARIN RADAN ENSIMMÄISET VETURIT JA VAUNUT

Pietarin radan rakentaminen tarkoitti myös uuden junakaluston tilaamista rautateille. Aiemmasta liikenteestä oli opittu, ja nyt tilattiinkin paremmin Suomen tarpeisiin sopivia vetureita ja vaunuja.

Lue artikkeli
Kiskoilla seisova 1860-luvun höyryveturi.

1868

Ohjeet virkamiehille Pietarin radan rakennuksella

Ohjelehtisen kansi. Pietarin radan työntekijöille.

1.11.1869

Riihimäki–Lahti –rataosuus valmistuu

RISTEYSASEMA RIIHIMÄKI

Helsinki-Hämeenlinna -radan linjaus ja muutama vuosi myöhemmin tehty päätös Pietarin radan haarautumiskohdasta synnytti eteläisen Hämeen soiseen maastoon uuden paikan, Riihimäen.  

Lue artikkeli
Asemalaituri ja laiturissa seisova juna. Laiturilla olevat ihmiset ovat nousemassa junaan tai junasta pois, osa kulkee alas laiturin portaita.

14.11.1869

Lahden rataa juhlistetaan

Radan valmistumista Lahteen juhlistetaan ”lystäysmatkalla”.

1869

Matkalippu

Toisen luokan paperinen matkalippu Riihimäeltä Lahteen.

1.2.1870

Viipuri–Pietari -rataosuus valmistuu

13.2.1870

Viipuri–Pietari -radan juhlallisuudet Pietarissa

PIETARIN SUOMEN ASEMA

Pietarin rata tuli heti valmistuttuaan kokonaisuudessaan Suomen Valtion Rautateiden hallintaan ja liikennöitäväksi. Pietarin Suomen asema oli radan komein asema, sillä se oli kuin Suomen käyntikortti Pietarissa.

Lue artikkeli
Asemarakennuksen julkisivu, jonka edessä odottaa hevoskärryjä. Etualalla olevalla kadulla kulkee ihmisiä ja maassa on raitiovaunun raiteita.

1870

Aikataulu

Ruotsinkielinen aikataulu jossa Helsinki-Hämeenlinna, Riihimäki-Lahti ja Viipuri-Pietari välit.

11.9.1870

Pietarin rata avataan kokonaisuudessaan

TYYPPIPIIRROKSIA JA PITSIKORISTEITA: PIETARIN RADAN ARKKITEHTUURI

Matkustajan maisema on muuttunut paljon rautateiden alkuajoista. Yksi muutoksen tehneistä asioista ovat asemat ja niiden tiheys. Minkälaisia olivat Pietarin radan ensimmäiset asemat?

Lue artikkeli
Suunnittelupiirustus, jossa on kuvattu aseman ulkoasu, pohjapiirros sekä perustusten rakenteita. Piirustuksessa on myös ikkunan malli.

1871

Ohjesääntö

Kansilehti ohjesäännöstä asemapäälliköille.

16.12.1871

Vääksyn kanava valmistuu

VÄÄKSYN KANAVA

Kanavat liittyivät varsinkin vielä 1800-luvulla tiiviisti rautateihin. Kuljetusketjun mietintä rautateiltä vesireiteille ja toisin päin oli tärkeä osa myös Pietarin radan suunnittelua. Ilman Vääksyn kanavaa tuo ketju olisi jäänyt Pietarin radalla vajavaiseksi.

Lue artikkeli
Kanava, jossa on kaksi kanavaporttia. Kanavan rannoilla ja etummaisen portin sillalla on ihmisiä. Vasemmalla kaksi miestä seisoo kanavan reunalla. Taustalla on metsää.

1872

Pietarin aseman muutostyöt

Pietarin Suomen asemalla aloitetaan ensimmäiset ratapihan muutostyöt.

8.10.1873

Hanko–Hyvinkää -rata

Hangon rata oli rakentamisensa aikaan ensimmäinen yksityinen rautatie Suomessa. Sen rakentamisesta kilpailivat monet liikemiehet ja yritykset, mutta lopulta radan rakensi pietarilaisten liikemiesten A. Gisikon ja F. v Arnoldin muodostama yhtiö. Radan työt tehtiin urakkana, pienissä osissa. Yhteys muuhun rataverkkoon saatiin Hyvinkäällä.

Suuri kiinnostus rataa kohtaan johtui erityisesti siitä, että Hanko oli Suomen etelärannikon paras talvisatama. Hangolla oli potentiaalia myös Pietarin talvisatamaksi, sillä rautatieyhteyden avulla tavaroiden kuljettaminen helpottuisi huomattavasti aikaisemmasta. Rata ei kuitenkaan ryhtynyt tuottamaan aluksi niin hyvin kuin oli ajateltu. Siksi yhtiö joutui myymään radan Suomen valtiolle jo keväällä 1875. Pietarin radan puuttuva yhteys Venäjän muuhun rataverkkoon ennen Nevajoen sillan rakentamista 1913 oli yksi radan ongelmista: tavaraliikennettä Venäjältä ei saatu ohjattua tarpeeksi Hankoon.

Hangon satama radan avaamisen jälkeen. Kuva Suomen Kuvalehti nro 20, 1873.

Piirros satamarakennuksista, joiden taustalla näkyy vesistöä. Piha-alueella on kaksi ihmistä.

1873

Aikataulu

Ruotsinkielinen aikataulutaulukko, jossa aikataulut Helsingistä ja Pietarista, Riihimäestä ja Hämeenlinnasta ja Systerbäckistä ja Walkeasaaresta.

1873

Puutarhuri palkataan

Ensimmäinen puutarhuri palkataan Suomen Valtion Rautateille.

ASEMAPUISTO – ENSIMMÄISIÄ JULKISIA PUISTOJA MAASSAMME

Asema-alueiden ominaispiirre on rakennusten ja ulkotilojen tiivis vuoropuhelu. Rautatieasemapuistot rakennettiin samaan aikaan kuin asemarakennukset. 1900-luvun alussa asemapuistoja oli jo yli 150, mutta laajimmillaan ne olivat 1950–1960-luvuilla, jolloin puistoja oli 500 liikennepaikalla. Riihimäki–Pietari -radan asemat saivat ensimmäiset puistonsa 1870-luvulla.

Asemapuistojen kaarevat käytävät ja näyttävät pensasistutukset sekä puistopuut olivat englantilaista, luonnonmukaista puistotyyliä. Komeimmat kasvit ja kukkaistutukset olivat asemarakennuksen edustalla.

Lue artikkeli
Asemapuiston piirretty suunnitelma, johon on merkitty raiteiden paikat, rakennukset ja kasvillisuus. Oikealla numeroitu lista puiston rakennuksista.

1874

Kiertokirje

Eri kielten välinen suhde on Suomen rautateillä muuttunut vuosien saatossa. Pietarin radalla kielillä – suomella, ruotsilla ja venäjällä – on ollut erityinen suhde. Varsinkin Pietarin paikallisliikenteen kannalta venäjän kieli lipuissa, asemilla sekä henkilökunnan ammattitaidossa oli tärkeää. Tästä esimerkkinä voi pitää vuonna 1874 julkaistua kiertokirjettä. Siinä määrätään, että jatkossa matkaliput painetaan yhdelle puolelle. Lisäksi Pietarin kuvernementissa myydyissä lipuissa venäjä tulee ensin, sitten ruotsi ja viimeisenä suomi. Kielten järjestys lipuissa on sittemmin muuttunut moneen kertaan. Suomen Rautatiemuseon kokoelmat.
Ruotsinkielinen asiakirja, jossa teksti mustalla musteella. Alaosassa on kaksi allekirjoitusta.

1875

Kouvolan asema perustetaan

Kouvolan toinen rautatieasema. Asema korvasi 1889 aiemman, viidennen luokan pienen asemarakennuksen. Kuva Suomen Rautatiemuseo.

Luminen ratapiha, jonka raiteilla seisoo vaunuja. Asemarakennuksen edessä on asemalaituri ja taustalla puita ja muita rakennuksia.

1875–1879

Terässiltojen rakennus

Useita radan siltoja muutetaan terässilloiksi.

PIETARI SUOMALAISTEN SILMIN 1870-LUVULLA

Rautatien valmistuttua Pietariin saakka saivat monet suomalaiset ensikosketuksensa kaupunkiin. Sinne pääsi nyt entistä nopeammin ja huokeammalla hinnalla. 1870-luvun matkaopas sekä sanomalehtien matkakertomukset vievät tuon ajan Pietarin tunnelmaan.

Lue artikkeli
Asemarakennuksen edustalla on hevosvossikoita rivissä. Niiden edustalla kadulla kulkee raitiovaunuja ja kadun varressa on pysäköity auto. Kadulla kulkee ihmisiä. Taustalla on kaupungin kerrostaloja.

1876

Ohjesääntö

Kansilehti ohjesäännöstä ratamestareille ja ratavartijoille.

1.7.1876

Teollisuusnäyttely

Ensimmäinen teollisuusnäyttely avataan Helsingissä, Kaivopuistossa. Aleksanteri II matkustaa keisarin junalla Suomeen.

KEISARIN JUNA

Kun rata Pietariin päätettiin rakentaa, todettiin myös keisarin tarvitsevan omat junanvaununsa matkustamiseen suuriruhtinaskunnassa. Vaunuja tilattiin lopulta omat keisarille ja keisarinnalle, sekä salonkivaunu, ruokasalivaunu, keittiövaunu ja lämmitysvaunu.

Lue artikkeli
Keisarin vaunun vihreä salonki.

1876

Teräskiskojen vaihto alkaa

1876

Makuuvaunut

Kokeilumakuuvaunuja liikenteessä Helsingin ja Pietarin välillä.

1879

Elinkeinovapauslaki

OSAKSI PIETARIN TALOUSALUETTA – PIETARIN RADAN TALOUSVAIKUTUKSET

Talous on ollut alusta saakka osa Pietarin rataa. Rataa jo suunniteltaessa mietittiin, miten se tulisi vaikuttamaan kaupankäyntiin. Radan valmistuttua suomalaisten käymä kauppa vilkastuikin Pietarissa, ja pitkään suosituimmat myyntiartikkelit olivat voi ja polttopuu.

Lue artikkeli
Leveä katu, jonka molemmilla puolilla on rakennuksia. Kadulla on paljon ihmisiä, hevoskärryjä ja raitiovaunut ajavat katua pitkin. Taustalla oikealla on kirkko.

1880

Korian sillan muutokset

Korian sillan puuristikot vaihdetaan teräksisiin

KORIAN SILTA

Korian siltaa tituleerataan monesti Suomen merkittävimmäksi sillaksi. Silta on ansainnut maineensa, sillä se on Suomen vanhin ristikkosilta. Kymijoen ylittävät Korian sillat ovat nykyään kolmen sillan kokonaisuus, joka kertoo siltarakentamisen historiasta.

Lue artikkeli
Piirustuksessa kuvattu rautatiesillan rakennetta.

1881

Aleksanteri II murhataan

1881

Aleksanteri III keisariksi

RAUTATIEHISTORIAA JA TARINOITA KYLÄSTÄ NIMELTÄ KAIPIAINEN: ”PIIRTYY VARJO LEHMUKSEN ILTAAN TUMMUVAAN”

Kaipiaisten asemasta ja sen historiasta ei voi puhua muistamatta aseman puistoa ja lehmuksia. Lehmusrivistö seisoo edelleenkin kujalla osuuskaupalta asemalle. Kaipiaisten aseman kulta-ajasta kertovassa kirjassa ”Vielä on aikaa. Historiaa ja tarinoita kylästä nimeltä Kaipiainen” palataan puiston lehmuksiin ja kylän vilkkaaseen seuraelämään unohtamatta sukupolvien kertomia tarinoita.

 
Lue artikkeli
Mies odottaa vesiämpärin täyttymistä kaivon luona.

1.8.1885

Simola–Lappeenranta -rata

Rata Lappeenrantaan rakennettiin sotilasstrategisista syistä. Venäjällä oli päätetty, että Lappeenrantaa tultaisiin jatkossa käyttämään Suomen sotaväen leiripaikkana, joten rautatieyhteyttä tarvittaisiin joukkojen kuljettamiseen. Sotilaallinen merkitys Lappeenrannan radalla on ollut myöhemminkin: talvi- ja jatkosodan aikana kaupunki oli tärkeä joukkojen kokoamispaikka.

Enää Lappeenrantaan ei kuitenkaan käännytä Simolasta. Vuonna 1940 tehtiin oikaisu Pietarin radalta Raipon asemalta Lappeenrantaan päin. Aiemmin junan kulkusuuntaa oli pitänyt vaihtaa Simolassa, kun Lappeenrannasta matkustettiin Helsinkiin. Nyt Helsinkiin pääsi vaihtamatta junan kulkusuuntaa, mikä sujuvoitti matkustusta. Vuonna 1962 valmistui puolestaan Luumäen–Lappeenrannan oikaisu, jonka käyttöönoton takia vanha Simola–Lappeenranta -yhteys jäi viimeistään vaille liikennettä.

Lappeenrannan radan ensimmäinen aikataulu alkaen 1.8.1885.

Lappeenrannan aseman aikataulu rataosuudelle Lappeenranta-Simola. Aikataulun yläosassa piirretty junan kuva.

1885

Aleksanteri III Simolan asemalla

Aleksanteri III:n vierailua varten Simolan asema koristeltiin havuin. Kuva Suomen Rautatiemuseo.
Raiteella seisoo keisarin juna. Asemalaiturilla on paljon ihmisiä, ja asemarakkenus on koristeltu lipuin ja köynnöksin. Taustalla on junavaunuja, ja niiden takana metsää.

1887

Matkalippu

Ruotsinkielinen matkalippu Utista Pietariin.

1889

Kouvolan uusi asema

Kouvolaan rakennetaan uusi asema ja perustetaan varikko.

VARIKOT PIETARIN RADALLA

Radan varrelle, keskeisille liikennepaikoille, sijoitettiin varikoita, joissa veturit (ja vaunut) saattoivat yöpyä ja joissa niitä pystyttiin huoltamaan, sekä tekemään kevyitä kunnossapitotöitä. Varikot olivat konepajojen alaisia ja varikko vastasi tietyn rataosuuden kalustosta. Niitä oli Riihimäen – Pietarin rataosalla sijoitettuna Pietariin, Viipuriin ja Maaskolaan, Kaipiaisiin, Kouvolaan, Lahteen sekä Riihimäelle.

Lue artikkeli
Suunnitelmapiirros, johon on kuvattu veturitallin ulkoasua ja rakennetta.

1889

Yöjunat

Yöjunat tulevat päivittäisiksi Helsingin ja Pietarin välillä.

1.10.1889

Savon rata

Savon rataa suunniteltaessa oli selvää, että rata rakennettaisiin Mikkelin ja Kuopion kautta. Keskustelua herätti kuitenkin se, miltä Pietarin radan asemalta radan rakentaminen aloitettaisiin. Vaihtoehtoina oli Kouvola ja Kaipiainen. Tuohon aikaan Kaipiainen oli selvästi isompi asema. Kaipiainen oli rakennettu yksiraiteisen radan kohtausasemaksi, joten sillä oli paljon matkustajaliikennettä. Kouvola sen sijaan oli pieni viidennen luokan asema, joka oli syntynyt alueen teollisuuden tarpeisiin 1875.

Lopulta kuitenkin päädyttiin kannattamaan Kouvolan linjausta. Päätös johti Kouvolan kasvamiseen kaupungiksi, ja Kaipiaisten pysymiseen kylänä. Pienestä Kouvolasta tuli siis Pietarin radan ensimmäinen risteysasema. Savon rata toi lisää liikennettä myös Pietarin radalle, sillä moni matkustaja jatkoi Kouvolasta matkaansa edelleen Viipurin tai Helsingin suuntaan.

Savon radan avajaisten menu-kortti. Suomen Rautatiemuseon kokoelmat.

Ranskankielinen ruokalista, jonka yläkulmassa on väritetty piirroskuva juhlivista ihmisistä, sekä teksti Kuopio 27/9 1889.

1890

Pietarin aika

Määräys: Kaikilla asemilla Pietarin ja Kaipiaisten välillä on oltava Pietarin aika esillä punaisilla numeroilla esitettynä (1905 asti).

29.9.1890

Kouvola–Kotka -rata

Kotkan rautatien rakentaminen liittyy läheisesti Savon radan rakentamiseen. Ratoja rakennettiin osin samanaikaisesti. Insinöörejä siirrettiin nimittäin Savon radalta Kotkan radalle, kun työt ensiksi mainitulla olivat edenneet tarpeeksi pitkälle, jotta työntekijöitä voitiin vähentää. Myös osa työkaluista, jotka olivat käytössä Savon radalla, voitiin siirtää Kotkan radan rakennustyömaalle. Kotkan ja Kouvolan rata nähtiin Savon radan jatkeena. Radan avajaisia vietettiin 29.9.1890 ja kutsuvieraat saapuivat juhlajunalla Kotkaan.

Kotkan asema ja ratapiha 1900-luvun alusta. Kuva Suomen Rautatiemuseo.

Ratapiha ja raiteita. Raiteiden reunoilla on rakennuksia ja puita, ja raiteilla seisoo vaunuja.

1.11.1892

Viipuri–Antrea–Imatra -rata avataan

1.11.1894

Karjalan rata valmistuu kokonaisuudessaan

Savon radan rakentamisen jälkeen käännettiin katseet Karjalaan. Edellisiltä radanrakennuksilta hyödynnettiin sekä työvoimaa että työvälineitä. 1.11.1892 avattiin radasta ensimmäinen osa: Viipurista Antrean kautta Imatralle. Imatralle johtava rata oli oikeastaan sivurata Karjalan radasta. Tasan vuoden kuluttua avattiin rata Sortavalaan saakka ja siitä taas vuoden kuluttua koko rata Joensuuhun. Radan avautuessa Joensuuhun saakka juhlallisia avajaisia ei pidetty. Kyseessä oli kunnioitus keisaria kohtaan, sillä tämä oli sairaana. Karjalan radan valmistuminen tarkoitti Suomen ”emärataverkon”, kuten sitä tuolloin kutsuttiin, valmistumista. Etelä-Suomen pääradat sekä Pohjanmaan, Savon ja Karjalan radat olivat nyt kaikki käytössä.

Kyläkirjaston Kuvalehdessä esiteltiin tuoreeltaan näkymiä valmistuneelta radalta. Antrean ratasilta.

Piirros rautatiesillasta, jolla kulkee höyryveturin vetämä juna. Sillan alla kulkee joki, ja joen penkereellä on rakennuskalustoa.

1894

Nikolai II keisariksi

1.10.1894

Viipurin satamarata

Kun Pietarin rata rakennettiin, sen kustannuksiin lisättiin vain Lahdessa satamarata Vesijärven rantaan. Tuolloin ajateltiin, että yhteys Päijänteen rantaan oli elintärkeä. Pian kuitenkin huomattiin, että myös Viipuri hyötyisi omasta satamaraiteestaan. Kaupunki kävi vilkkaasti ulkomaankauppaa ja kaupunki oli kauttakulkupysäkkinä Saimaan kanavan liikenteelle. Siksi satamaradalle olikin tarvetta.

Valtiopäivät olivat jo vuonna 1888 päättäneet Viipurin satamaradan rakentamisesta, mutta kustannusarvioiden muuttuminen viivästytti rakentamisen aloittamista. Reilun kahden kilometrin mittainen rata valmistui lokakuussa 1894.

Juna ja työmiehet Viipurin satamaradan työmaalla. Kuva Lappeenrannan museot.

Raiteella on veturi ja vaunuja, ja junan luona on työmiehiä. Raide kulkee penkereellä vesistön reunalla. Taustalla on vesistöä ja kaupungin rakennuksia.

LAHTI – JUNANTUOMASTA KAUPPALASTA RAUTATIEKAPUNGIKSI

Lahti on merkittävimpiä Pietarin radan ansiosta syntyneitä kaupunkeja. Kun rautatie saavutti Hollolaan kuuluneen Lahden kylän vuonna 1869, alkoi Vesijärven poukaman pienessä maalaiskylässä uusi aika. Kylä kasvoi ja kehittyi ensin kauppalaksi, sitten kaupungiksi. Rautateiden suuri puolestapuhuja, senaattori J. V. Snellman piti raiteita sivistyksen ja kehityksen väylinä. Kehityksen ja sivistyksen hedelmistä Lahti pääsikin osallisiksi, mutta rautatien tulo maaseudulle aiheutti myös monia hankauksia ja kommelluksia.

Lue artikkeli
Asemarakennus, jonka edessä on junaraiteet. Raiteilla seisoo vaunuja. Asemalaiturilla on muutamia ihmisiä. Aseman oikealla puolella taustalla on rakennuksia.

1896

Teräskiskot

Teräskiskot vaihdettu koko radan mitalle.

1897

Pikajuna

Pikajuna Helsingin ja Pietarin välille.

MATKUSTUSTA 1800-LUVUN LOPULLA

Matkustus on muuttunut paljon 150 vuodessa. Silloin puuvaunut eivät kiitäneet koko radan mittaa vain muutamassa tunnissa, vaan matkanteko oli paljon hitaampaa. Matkustamisen syyt olivat myös erilaiset kuin nykypäivänä.

Lue artikkeli
Asemarakennuksen edustalla on asemalaituri, jolla seisoo paljon ihmisiä. Kaksi raidetta, joilla molemmilla on vaunuja. Myös raiteiden välissä on laituri, jolla seisoo ihmisiä.

1902

Makuuvaunu Turkuun

Makuuvaunu Turun ja Pietarin välillä aloittaa liikennöinnin.



1902

Viipurin naisvirkailijat

Viipurin naisvirkailijoita yhteiskuvassa. Kuva Suomen Rautatiemuseo.
Virkapukuisia naisia ryhmäkuvassa.

24.2.1904

Vesijärvi–Loviisa -rata

Loviisan kaupunki halusi rakentaa rautatien satamastaan Lahden Vesijärven rantaan. Radan rakentamisen sai harteilleen rakentamista varten perustettu yhtiö, Loviisa–Vesijärvi rautatie Oy. Rata rakennettiin kapearaiteiseksi, raideleveyden ollessa 75 cm. Käyttövalmiina rata oli kesällä 1900, jolloin sillä aloitettiin väliaikainen liikenne. Virallisesti säännöllinen liikenne alkoi kuitenkin vasta vuoden 1904 alussa.

Loviisan rata siirtyi VR:lle 1956. Vanha kapearaiteinen rata purettiin ja tilalle vaihdettiin leveäraiteiset kiskot 1960. Samalla radan lähtöpisteen paikkaa siirrettiin Lahdessa ja vanha ylikulkusilta purettiin.

Lahden ja Loviisan välisen leveäraiteisen ratayhteyden valmistumista juhlittiin juhlajunalla. Lättähattu Loviisan asemalla 1960. Kuva O. A. Lehtonen, Suomen Rautatiemuseo.

Koristeltu Lättähattu Loviisan asema taustalla.

1904

Matkalippu

Venäjän kielinen matkalippu.

29.10.–6.11.1905

Suurlakko

RATAVARTIJANA PIETARIN RADALLA

Ratavartijalla oli pitkään tärkeä tehtävä rautateillä. Ammattia ei kuitenkaan enää nykyisin ole, sillä ratojen kunnossapito hoituu koneiden avulla. Vanhojen rautatieläisten muistot kertovat kadonneesta ammatista.

Lue artikkeli
Mies ajaa raidetta pitkin resiinalla. Taustalla on metsää raiteen molemmin puolin ja vasemmalla talo.

1905–1913

Pietarin ratapiha

Pietarin Suomen aseman ratapihan uudelleenjärjestely.

1906

Kaksiraiteistaminen

Helsinki–Järvenpää ja Pietari–Viipuri kaksiraiteiseksi.

PAIKALLISLIIKENNE PIETARIN RADALLA

Nykyään Suomen rataverkolla varsinaista lähiliikennettä voi sanoa olevan pääkaupunkiseudulla. Pietarin radalla on kuitenkin sen historian aikana ollut tiivistäkin paikallisliikennettä, erityisesti radan itäisimmissä osissa.

Lue artikkeli
Leveä katu, jonka molemmin puolin rakennuksia. Kadulla kulkee ihmisiä ja oikealla on mies virkamerkissä ja -puvussa.

1907

Maaskolan varikko

Maaskolan varikko perustetaan Viipuriin.

1908

Lanskajan aseman henkilökuntaa

Lanskajan aseman henkilökuntaa, taustalla aseman katos. Asema oli vuoteen 1910 saakka käytössä pelkästään kesäliikenteessä. Kuva Suomen Rautatiemuseo.
Neljä miestä, osa virkapuvuissa. Taustalla laiturikatos.

13.12.1910

Lahden sotilasraide

1911

Pikajuna Turun ja Pietarin välille

5.5.1911

Riihimäen sotilasraide

17.10.1911

Ravintolavaunut

Sopimus liikennöinnistä Valtion Rautateiden ja Kansainvälisen Makuuvaunuyhtiön välillä.

”KUIN KISKOILLE NOSTETTU KÄMP” – KANSAINVÄLISEN MAKUUVAUNUYHTIÖN RAVINTOLAVAUNUT PIETARIN RADALLA

Ravintolavaunut tulivat ensimmäisinä Suomessa Pietarin juniin. Ravintolavaunuliikennettä hoiti pitkään ranskalainen yhtiö, jota kutsuttiin tuttavallisesti ”Kansainväliseksi”.

Lue artikkeli
Ravintolavaunu, jossa keskellä käytävä ja sen molemmin puolin pöytiä ja tuojea. Valkoisin liinoin peitetyt pöydät on katettu. Käytävällä on matto ja katossa on koristeellinen lamppu.

1913

Nevajoen silta

Nevajoen sillan rakentamisen jälkeen Suomen rataverkko oli yhteydessä muihin Venäjän ratoihin. Nevajoen rautatiesilta tunnetaan Pietarissa nimellä Suomen rautatiesilta. Kuva Wikimedia Commons.
Neva-joki, proomuja, kaarisilta, jonka keskiosa ylhäällä.

1913

Viipurin uusi asema

Eliel Saarisen suunnittelema Viipurin uusi asema valmistuu.

JUGENDIA JA KANSALLISROMANTIIKKAA – ELIEL SAARISEN VIIPURIN ASEMA

Viipurin uuden aseman rakentaminen osui samoihin aikoihin kuin Helsingin aseman. Suomen vilkkaimpien kaupunkien oli aika saada liikennemääriä vastaavat asemat. Eliel Saarisen suunnittelema Viipurin asema oli aikanaan kaupungin nähtävyys.

Lue artikkeli
Asemarakennus, jonka edessä aukio, raitiovaunu raiteilla, ja puistoalue, jossa puita ja nurmikkoa. Puistossa on ihmisiä. Oikealla ja kuvan taustalla on kaupungin rakennuksia.

1914

Lahden aseman henkilökuntaa

Lahden aseman henkilökuntaa yhteiskuvassa. Kuva Suomen Rautatiemuseo.
Miehiä ryhmäkuvassa virkalakeissaan.

1914

Pietarin nimi muuttuu Petrogradiksi

1914–1918

Ensimmäinen maailmansota

PIETARIN RATA ENSIMMÄISEN MAAILMANSODAN MELSKEISSÄ

Ensimmäisen maailmansodan aikana Suomi oli Venäjälle merkittävä kauttakulkuliikenteen maa, sillä ratayhteys Eurooppaan syntyi Suomen ratojen kautta Pietarista Tornioon. Liikenne Pietarin radalla täyttyikin pian sodan syttymisen jälkeen erilaisista sota-ajan kuljetuksista.

Lue artikkeli
Vanha lehtiotsikko, jossa teksti maailmansota syttynyt, Europan suurvaltaryhmäin sotavoimat törmänneet yhteen.

1915

Yhdysliikennekonttori

Yhdysliikennekonttori perustetaan Rautatiehallituksen alaisuuteen.

1915

Riihimäen juhlaliputus

Riihimäen asemalla liputettiin Nikolai II:n vierailun kunniaksi. Kuva Suomen Rautatiemuseo.
Riihimäen asema radalta kuvattuna, havuköynnöksin koristeltuna ja saloissa liput. Ihmisiä.

1.9.1916

Terijoki–Koivisto –rata

Terijoen–Koiviston radan rakentaminen liittyy tiiviisti Venäjän sotapolitiikkaan. Koiviston mainioon satamaan haluttiin rakentaa sotilaskäyttöön soveltuva satama Pietarin turvaksi. Joukkoja, varusteita ja muiden tykötarpeiden kuljetusta varten tarvittiin Koivistoon rautatie Pietarin suunnasta.

Rataa päästiin rakentamaan vuoden 1914 heinäkuussa. Sota kuitenkin keskeytti työt radalla. Venäjän hyvä sotamenestys vaikutti siihen, ettei Pietarin parempaa suojausta koettu enää niin tärkeänä. Sotaonnen kääntyminen kiristi kuitenkin tahtia myös Koiviston radan työmaalla. Jo elokuun lopussa radan valmistavia töitä kuten raivausta jatkettiin. Terijoen ja Inon linnoituksen välillä pystyttiin suorittamaan väliaikaista liikennettä jo joulukuussa 1915. Rata saatiin kokonaisuudessa valmiiksi syyskuun alussa vuonna 1916.

Kuolemanjärven asema pian Terijoen–Koiviston radan avaamisen jälkeen. Kuva Suomen Rautatiemuseo.

Kuolemanjärven asema, edustalla tavaravaunuja ja juna.

1917

Matkalippu

Miehen kuvalla varustettu kuukausimatkalippu välille Terijoki Pietari kolmanteen luokkaan.

8.–16.3.1917

Helmikuun vallankumous

7.–8.11.1917

Lokakuun vallankumous

6.12.1917

Suomi itsenäistyy

27.1.– 15.5.1918

Suomen sisällissota

KAMPPAILU SUOMEN HALLINNASTA: PIETARIN RATA SISÄLLISSODASSA 1918

Suomi ajautui vuoden 1917 kuluessa kriisiin, joka kärjistyi seuraavan vuoden alussa sisällissodaksi. Senaatin valkoiset ja sitä vastaan kamppailevat punaiset taistelivat itsenäisen Suomen tulevaisuuden suunnasta. Pietarin rata näytteli näissä sisällissodan taisteluissa suurta roolia.

Lue artikkeli
Suuri joukko ihmisiä marssii katua pitkin. Reunoilla ihmisiä katselemassa. Taustalla on kaupungin taloja.

4.6.1919

Rajajoen silta

Rajajoen silta räjähtää, ratayhteys katkeaa.

14.10.1920

Tarton rauha

Liikenneyhteydet palaavat Suomen ja Neuvostoliiton välillä, aluksi vain tavaraliikenteessä.

1922

Puuaumoja Riihimäen ja Lahden välillä

Puuaumoja Riihimäen ja Lahden välillä 1920-luvun alussa. Puuaumat olivat höyryvetureiden käyttöaikana tuttu näky radan varressa. Puuta tarvittiin paljon muun muassa vetureiden polttoaineena. Aumoissa puu pysyi kuivana. Kuva H. Ström, Suomen Rautatiemuseo.
Rata. Aidan takana puuaumoja. Semafori.

1923

Utin asema palaa

Kaipiaisten aseman ulkonäkö muuttui paljon, kun puolet asemasta siirrettiin Uttiin palaneen aseman tilalle. Kaipiaisten asema kuvattuna vuonna 1968. Kuva Mikko Lumio, Suomen Rautatiemuseo.
Kaipiaisten asema ja laituri sekä rataa.

1923

Terijoen Merikasino perustetaan

HIEKKARANTOJEN TERIJOKI: HUVILAELÄMÄÄ KANNAKSELLA

Reilun viidenkymmenen kilometrin päähän Pietarista syntyi venäläisen ylimystön suosima huvila-alue. Terijoen alueen pitkät hiekkarannat houkuttelivat kesänviettäjiä. Vilkkainta seudulla oli juuri ennen ensimmäistä maailmansotaa, mutta senkin jälkeen Terijoesta kehittyi suomalaisten suosima kesäpaikka.

Lue artikkeli
Hiekkaranta, jota vasemmalla reunustaa kävelytie. Kävelytien varrella on penkki, jossa istuu ihmisiä. Rantaan johtaa kävelytieltä portaat ja rantaviivalla on veneitä. Rannallla on ihmisiä ja kaksi laituria.

1924

Petrogradin nimi muuttuu Leningradiksi

1924

Yhteys Helsinki–Leningrad

Turistin aikatauluissa mainitaan yhteys Helsingin ja Leningradin välillä.

1.6.1925

Viipuri–Koivisto -rata

1900-luvun alussa Viipurin satama toimi kapasiteettinsa äärirajoilla. Viipuri toimi kauttakulkukaupunkina Karjalaan matkalla oleville tuotteille, joten satama oli erittäin vilkas. Lähivuosina Karjalaan valmistuisi lisää rautateitä, jotka toisivat Viipurin satamaan entistä enemmän liikennettä. Sataman laajentamisesta keskusteltiin. Mahdollisuus oli kuitenkin käyttää Koiviston hyvää syvää satamaa, joka soveltuisi myös Viipurin tarpeisiin. Ongelma kuitenkin oli, ettei sinne ollut vielä rautatietä.

Radan rakentaminen pääsi toden teolla käyntiin vasta muutama vuosi Suomen itsenäistymisen jälkeen, kevättalvella 1923. Tuolloin rataa perusteltiin myös maanpuolustuksellisin syin. Rata haarautui Liimatan asemalta Koiviston suuntaan, ja se saatiin valmiiksi vuonna 1925.

Radanrakennustyömaata Viipurin ja Koiviston välillä vuonna 1924. Kuva Suomen Rautatiemuseo.

Höyrykaivinkone lastaa hiekkaa junanvaunuun. Ympärillä radanrakentajia.

1925

Rajajoen silta

Rajajoen silta rakennetaan uudelleen.

1925

Yhdysliikenne

Varsinainen yhdysliikenne alkaa makuuvaunuyhteydellä Leningradiin.

1925

Uusi Korian silta

anha Korian silta ei enää palvellut radan kasvavia liikennemääriä, joten sen viereen päätettiin rakentaa uusi, kaksiraiteinen betonisilta. Kuva O.A. Lehtonen, Suomen Rautatiemuseo.
Korian rautatiesilta talvella.

1925

Viipurin Liikenneosaston virkamiehet

Kollaasikuva Viipurin Liikenneosaston virkamiehistä vuonna 1925. Kuva Suomen Rautatiemuseo.
Kollaasi pienistä soikeista valokuvista, joissa kuvattuna liikenneosaston Viipurin virkamiehiä.

16.10.1926

Uuraksen satamarata

Viipurin satamatilanteen helpottamiseksi Uuraan sataman kehittäminen oli ilmeinen valinta. Uuraan sataman syvän laivaväylän jatkaminen Viipuriin saakka olisi tullut kalliimmaksi kuin rautatien rakentaminen, joten radasta päätettiin vuonna 1923. Rata päätettiin rakentaa Viipurin–Koiviston radasta, haarautuen kohti Uurasta Kaislahden kohdalla. Uuraan sataman laituri- ja varastoraiteet tulivat Viipurin kaupungin rakennettaviksi. Uuraan satamarata oli merkittävä erityisesti puutavaran kuljetuksen kannalta.

”Laneerausroikka” Uuraan satamaradan työmaalla. Kuva Suomen Rautatiemuseo.

Naisjoukko laneerausroikkana ratatyömaalla.

1926

Matkustajaliikenne

Matkustajaliikenne alkaa Suomen ja Neuvostoliiton välillä.

1.1.1930

Viipuri–Valkjärvi -rata

Radalla Viipurista Valkjärvelle aloitettiin tutkimukset vuonna 1926. Radan lähtöasemaksi Viipurin suunnasta päätettiin Liimatan asema, josta oli tullut jo aiemmin Viipurista lähtevien ratojen risteysasema. Ensiksi työt aloitettiin Viipurin ja Pölläkkälän välisellä rataosuudella. Vasta myöhemmin päätettiin rataa jatkaa Valkjärvelle saakka.

Rata avattiin liikenteelle ensin Pölläkkälään saakka 1.11.1928. Valkjärvelle asti päästiin muutamaa vuotta myöhemmin, vuoden 1930 alussa.

Radanrakennustyömaa Viipurin ja Pölläkkälän välillä. Kuva Suomen Rautatiemuseo.

Siltapalkkia kuljetetaan radanrakennustyömaalla tavaravaunussa.

1930

Kiitotavaraliikenne

Kiitotavaraliikenne Neuvostoliiton kanssa alkaa.

22.5.1932

Lahti–Heinola -rata

Lahden ja Heinolan välisen radan rakentamisesta oli päätetty jo vuoden 1909 valtiopäivillä. Rakentaminen kuitenkin viivästyi ja työhön radalla päästiin liki kaksi vuosikymmentä myöhemmin, 1928. Radan työvoimana käytettiin pääosin vankityövoimaa.

Rata suunniteltiin ensin rakennettavaksi ilman Kymijoen ylitystä, jolloin rata ei olisi kulkenut aivan Heinolan keskustaan saakka. Silta kuitenkin päätettiin rakentaa, mutta sen paikasta oli erimielisyyksiä. Siksi Jyrängön siltaa ja Heinolan puoleista rataosaa alettiin rakentaa vasta vuonna 1930. Rata avattiin kokonaisuudessaan liikenteelle toukokuussa 1932.

Jyrängön rautatiesilta Heinolassa 1930-luvulla. Kuva Foto Roos, Suomen Rautatiemuseo.

Jyrängön uusi ja vanha rautatiesilta alaviistosta joelta kuvattuina.

1934

Rengasmatkat

Uusi matkalipputyyppi, Rengasmatkat, otetaan käyttöön.

RENGASMATKAT JA VIIPURI

Vuonna 1934 Valtionrautatiet kehitti uuden matkailutuotteen Rengasmatkat – kiertomatkalipun kotimaanmatkailuun. Rengasmatkojen yksi suosikkikohde aina sotavuosiin asti oli Viipuri.

Lue artikkeli
Esitteessä keskellä kuvattuna Suomen rajojen siluetti, jota ympäröi kaksi rengasta. Kuvassa teksti opi tuntemaan kotimaasi rautateiden rengasmatkoilla.

1935

Riihimäen uusi asema

Thure Hellströmin suunnittelema funktionalistinen asemarakennus avautui Riihimäen aseman vanhalle paikalle vuonna 1935. Kuva Suomen Rautatiemuseo.
Riihimäen vaalea asemarakennus kaupungin suunnasta kuvattuna.

1935

Lahden kolmas asema

Thure Hellström suunnitteli Lahteen uuden tiilisen asemarakennuksen, joka valmistui vuonna 1935. Kuva Suomen Rautatiemuseo.
Tiilinen lahden asemarakennus radan suunnasta.

PIETARIN RATA VAUNUN IKKUNASTA NÄHTYNÄ

Vuonna 1934 Valtionrautatiet kehitti uuden matkailutuotteen rengasmatkat – kiertomatkalipun kotimaanmatkailuun. Seuraavana vuonna julkaistiin, Rengasmatkojen myyntiä tukemaan, vihkosarja ”Vaunun ikkunasta näkyy…”, jossa esiteltiin matkanvarren maisemia eri puolilta Suomen ratoja. Vihkosarjan toisessa osassa esiteltiin junamatka Riihimäeltä Rajajoelle.

Lue artikkeli
Vaaleankeltainen vihkon kansi, jossa vihreää ja mustaa tekstiä. Musta reunaväritys. Alareunassa musta piirretty junan kuva. Vaunun ikkunasta näkyy. Koonnut Professori Iivari Leiviskä. 2. Vihko: Riihimäki-Rajajoki, Kouvola- Kontionmäki, Laivalla Halki Päijänteen. Valtionrautatiet.

1936

Yhdysliikenne

Suomi liittyy Neuvostoliiton–Baltian–Keski–Euroopan yhdysliikenteeseen.

1936

Yhdysliikennesopimus

Uusi yhdysliikennesopimus Neuvostoliiton kanssa.

1937

Riihimäen ratapiha

Riihimäen ratapihaa iltavalaistuksessa 1930-luvun lopussa. Kuva Suomen Rautatiemuseo.
Riihimäen ratapiha, jossa paljon tavaravaunuja, taustalla kaupunkia.

1939–1945

Toinen maailmansota

ANKARAT SOTAVUODET 1939–44 PIETARIN RADALLA

Pietarin radalla oli suuri merkitys suomalaisten sotaponnisteluissa erityisesti talvisodasta jatkosodan loppuun. Radalla kulki merkittävä osuus Suomen armeijan kuljetuksista, mutta myös siviilien evakuointikuljetukset.

Lue artikkeli
Raiteilla siesoo junavaunuja johon on lastattu kärryjä. Vaunujen kuormatiloissa ja ympärillä on paljon sotilaita. Kauempana junien lähellä on hevosen vetämät kärryt.

1.10.1940

Yhdysliikenne

Suomen ja Neuvostoliiton välinen yhdysliikenne jatkuu aiemman sopimuksen pohjalta.

1944

Viipurin konepaja evakuoidaan

VIIPURIN KONEPAJA

Kun Suomeen rakennettiin 1800-luvulla uusi rataosa, sitä varten rakennettiin myös konepaja, jossa voitiin korjata radan kalustoa ja valmistaa tarve-esineitä. Ensimmäinen konepaja, Helsingin–Hämeenlinnan rautatietä varten, perustettiin Helsinkiin aseman läheisyyteen. Riihimäen–Pietarin rautatietä varten rakennettiin konepaja Viipuriin. Myös Pietariin rakennettiin pieni konepaja.

Lue artikkeli
Vanhoja tiilirakennuksia ja niiden välissä piha-alueita. Taustalla kaupungin kerrostaloja.

19.12.1947

Yhdysliikennesopimus

Uusi yhdysliikennesopimus Neuvostoliiton kanssa.

20.1.1948

Yhdysliikenne alkaa virallisesti

1948

YYA-sopimus

1953

Henkilöliikenne jatkuu

Normaali henkilöliikenne alkaa Suomen ja Neuvostoliiton välillä, Tolstoi-yöpikajuna aloittaa liikennöinnin.

1953

Aikataulu

Lappeenranta-Vainikkala-Lappeenranta ote aikataulukirjasta.

1954

Yöjuna aloittaa

Helsinki–Moskova yöjuna aloittaa liikennöinnin.

1954

Aikataulu

Lappeenrata-Vainikkala-Lappeenranta aikatauluote aikataulukirjasta.

21.–26.8.1956

Voroshilov

Kliment Voroshilovin vierailu Suomessa.

VIRALLISIA JA EPÄVIRALLISIA VIERAILUITA: VALTIOMIESTEN MATKOJA RATAA PITKIN

Pietarin rata on ollut tärkeä yhteys myös Suomen ja Venäjän valtiollisten suhteiden ylläpitämisen kannalta. Aineistoista piirtyy kuva valtiovierailuista vuosikymmenten takaa, Urho Kekkosen presidenttiyden alkuajoilta.

Lue artikkeli
Juna raiteella, laiturilla paljon ihmisiä vastaanottamassa junasta nousevia vieraita. Suomenliput liehuvat lipputangoissa.

6.–13.6.1957

Bulganin ja Hruštšev

Nikolai Bulganinin ja Nikita Hruštševin vierailu Suomessa.

1.5.1958

Tavaraliikenteen määräykset

Uudet määräykset tavaraliikenteessä tulevat voimaan. 

1959

Kansainvälinen lopettaa toimintansa

Kansainvälinen Makuuvaunuyhtiö lopettaa toimintansa Suomessa, vaunut siirtyvät Suomen ravintolavaunu Oy:lle. Vaunuilla liikennöidään vielä viisi vuotta.

2.–4.9.1960

Hruštšev

Nikita Hruštševin vierailu Suomessa.

1960

Lahti–Loviisa -rata avataan leveäraiteisena

1960

Kouvolan uusi asema

Kouvolan uusi asema avattiin käyttöön vuonna 1960. Valmistuessaan se oli Suomen toiseksi suurin asema. Kuva Suomen Rautatiemuseo.
Rataa, laituria, laiturikatosta ja taustalla Kouvolan asema sekä poistuva juna.

23.5.1962

Kaukokirjoitin

Kaukokirjoitinyhteys käyttöön Vainikkalan ja Luzhaikan välillä.

1962

Riihimäki–Mommila perusparannus valmis

RAUTATEIDEN TRANSITOLIIKENNE

Transito tarkoittaa kauttakulkua. Sillä kuvataan rautateillä valtioiden läpi kulkevaa liikennettä. Suomessa transitoliikennettä on mm. Hangon satamasta itärajan yli kulkeva liikenne tai idästä Tornion kautta länteen suuntautuva liikenne. VR julkaisi 1960-luvun lopulla pienen vihkosen, jonka tarkoituksena oli esitellä mahdollisuuksia toimittaa tavaraa Neuvostoliiton kautta kolmansiin maihin tai päinvastoin rautateitse.

Lue artikkeli
Karttakuva entisen Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liiton läpi kulkevista tavaraliikennereiteistä.

1963

Perusparannustyöt Riihimäeltä Uuteenkylään saakka valmiina

1964

Perusparannustyöt Korialle saakka valmiina

1966

Lahden ratapihan parannustyöt valmistuvat

1968

Repin aloittaa liikenteen

Repin-juna aloittaa liikennöinnin Helsingin ja Pietarin välillä, aluksi yöjunana.

1968

Aikataulu

Helsinki-Moskova junan aikataulu

UUDET JUNAT – NIMETYT JUNAT: TOLSTOI JA REPIN

Helsinki–Moskova ja Helsinki–Leningrad/Pietari välejä kuljettiin pitkään kulttuurihenkilöiden mukaan nimetyillä junilla – Tolstoi, Repin ja Sibelius.

Lue artikkeli
Laiturin luona raiteella seisova juna, jonka edessä seisoo kaksi junan työntekijää. Laiturilla seisoo ihmisiä. Taustalla näkyy kaupungin rakennuksia.

1969

Kiskovaihdot

Luumäki–Vainikkala -välin raskas kiskoistus valmistuu.

11.9.1970

Riihimäki–Pietari rata 100 vuotta

SATAVUOTIAAN RADAN JUHLAT KRUUNASI JUHLAJUNA

Pietarin rataa juhlittiin ensimmäisen kerran isoin juhlallisuuksin sen 100-vuotisjuhlavuonna. Juhlia järjestettiin perinteisillä rautatiepaikkakunnilla: Riihimäellä ja Kouvolassa.

Lue artikkeli
Asemarakennus, jonka edustalla on autoja, ihmisiä jalkaisin ja polkupyörällä, puita ja nurmikkoa.

28.1.1972

Helsinki–Riihimäki -rata sähköistetty

1973

Öljykriisi

1974

Sähköistystyöt Riihimäeltä Kouvolaan alkavat

1974

Koko rata sepelöity Riihimäeltä Vainikkalaan

Tavaraliikenne Pietarin radalla

Rautatiet kuljettavat sivistystä ja uusia aatteita sekä ihmisiä paikasta toiseen, mutta tavaraliikenne on se liikenteen muoto, jonka vaikutus on huomattava, mutta joka jää helposti taustalle. Riihimäki–Pietari radalla tavaraliikenteen osuus on ollut merkittävä.

Lue artikkeli
Piirustus tavaravaunusta.

31.5.1977

Riihimäki–Kouvola -väli sähköistetty

1977

Perusparannus valmistuu

Riihimäki–Vainikkala -välin perusparannus valmistuu kokonaisuudessaan.

28.5.1978

Sähköinen liikenne Vainikkalaan aloitetaan

6.6.1978

Sähköistys valmistuu

Suomen ja Venäjän rataverkkojen sähköistys yhdistetään.

28.1.1972

Helsinki–Riihimäki -rata sähköistetty

1973

Öljykriisi

1974

Sähköistystyöt Riihimäeltä Kouvolaan alkavat

1974

Koko rata sepelöity Riihimäeltä Vainikkalaan

RADAN SÄHKÖISTYS

Pietarin radan sähköistäminen kokonaisuudessaan sähköistyksen idean alkuajoilta koko rataosan sähköistämiseen Helsingistä Leningradiin kesti yli 70 vuotta. Radan sähköistäminen oli merkkipäivä, jota juhlittiin Vainikkalassa yhdessä kansainvälisten vieraiden kanssa.

Lue artikkeli
Vinssi nostaa kiskoa raiteelle. Raiteen ympärillä on miehiä työskentelemässä. Rataa reunustavat pensaat ja taustalla on peltoa ja metsää.

1978

Repin muutetaan päiväjunaksi

1978

Esite

Venäjän junia mainostavan esitteen takasivu, jossa kerrotaan miksi juna on perempi kuin bussi.

1982

Tolstoi ja Repin nimetään

1982

Esite

Repin ja Tolstoi -esitteen kansi, jossa seurue juo teetä junassa.

1982

Kiskojen hitsaus

Riihimäki–Kouvola -välin kiskot hitsataan jatkuviksi.

1982

Aikataulu

Venäjän junien aikataulusivu Turisti-aikataulukirjasta.

1983

Ravintolavaunut Venäjän juniin

1986

Esite

Muistoja matkasta Leningradiin - esitteen kansi, jossa perhe ravintolassa.

1987

Muutoksia kalustossa

Uudet päivävaunut Repiniin, autonkuljetusvaunu Tolstoihin.

1988

Esite

Junalla Itään -esitteen kansi, jossa viinirypäleitä ja viinilasit.

1989

Berliinin muuri murtuu

1990

Leningradin nimi muuttuu Pietariksi

1990

Baarivaunu Tolstoihin

1991

Neuvostoliitto romahtaa

31.5.1992

Sibelius aloittaa liikenteen

Sibelius-juna aloittaa liikennöinnin Helsingin ja Pietarin välillä.

MATKALLA SIBELIUKSELLA HELSINGISTÄ PIETARIIN

Sotien jälkeen matkustus junalla Suomen ja Neuvostoliiton välillä oli palannut normaaliksi liikenteeksi vasta vuonna 1953. Venäläisillä päivä- ja yöjunilla kuljettiin Helsingin sekä Leningradin ja Moskovan välillä. Vuonna 1992 aloitti ensimmäinen Suomalainen juna liikennöinnin Pietariin. Juna sai nimen Sibelius.

Lue artikkeli
Sinisävyinen juna seisoo raiteella. Laiturilla matkustajia.

1994

Esite

Edulliset junapaketit Pietariin ja Viipuriin -esitteen kansi, jossa kuvattuna nainen.

1995

Kiskotustöitä Lahden ja Kouvolan välillä

11.9.1995

Riihimäki–Pietari rata 125 vuotta

125 VUOTIASTA RATAA JUHLITTIIN LAHDESSA

Pietarin radan 125-vuotisjuhlaa juhlittiin erityisesti Lahdessa, sillä se merkkasi samalla Lahden kaupungin 90-vuotissyntymäpäivää. Monipuolista ohjelmaa järjestettiin sekä kutsuvieraille että kaupunkilaisille.

Lue artikkeli
Ihmisiä asemarakennuksen edessä. Vasemmalla näkyy musiikkiyhtye ja rummut. Rakennuksen edessä on aksi lipputankoa, toisessa on Suomen lippu ja toisessa Venäjän lippu.

1996

Esite

Viipuriin, Pietariin ja Moskovaan edullisesti junalla -esitteen kansi.

6.–7.5.2002

Sibelius-juna 10 vuotta -juhla

LIIKEMATKUSTUS VR:N ESITTEISSÄ

VR markkinoi liikematkustajille 1990- ja 2000-luvulla idän junia erityisesti sarjalippujen edullisuudella. Myös matka-ajan hyötykäyttömahdollisuuksilla pyrittiin vetoamaan kiireisiin säännöllisiä työmatkoja tekeviin työntekijöihin.

Lue artikkeli
Esitteessä on teksti matka-ajan hyötykäyttö raiteillaan. Ota idän businessjuna. Esitteen taustalla toistuvat alekkain nimet Sibelius, Tolstoi, Repin.
Kaksi konduktööriä junan käytävällä tarkastaa passeja. Käytävän molemmilla puolella istuu matkustajia.

KONDUKTÖÖRINÄ VENÄJÄN JUNISSA

Suomalainen konduktööri on mukana venäläisissä junissa Vainikkalaan asti ja suomalaisissa Venäjälle menevissä junissa koko matkan. Konduktöörin tärkein tehtävä on huolehtia junaturvallisuudesta. Näkyvin tehtävä taas on asiakaspalvelu ja lippujen tarkistus: yhdysliikenteessä myös muiden matkustusasiakirjojen tarkastus.

Lue artikkeli

2003

Esite

Junalla Venäjälle esitteen kansi auringonlasku kuvalla.

3.9.2006

Oikorata valmistuu

KERAVA–LAHTI OIKORATA: NOPEAMPI JUNAYHTEYS ITÄÄN

Pietarin radalla junat hurahtelevat nykyään Oikoradalla: Keravan ja Lahden välisellä uudella rataosuudella. Oikoradan avaamisen myötä junayhteydet itään nopeutuivat ja Riihimäki–Lahti -rata jäi paikallisliikenteen ja tavarajunien käyttöön.

Lue artikkeli
Kaksi raidetta vierekkäin, joiden välissä ja reunoilla on sepeliä. Raiteiden molemmilla puolilla on valo-opasteet, oikealla palaa virheät valot ja vasemmalla punainen valo. raiteiden yllä kulkee sähkölankoja. Rataa reunustaa kallioleikkaukset.

2009

Matkalippu

Vaalea pitkulainen matkalippu S. Peterburg Helsinki

11.12.2010

Sibelius- ja Repin-junien viimeinen liikennöintipäivä

JUNALLA ITÄÄN -HANKE

Vuonna 2010 oli kehityksessä päästy viimein siihen pisteeseen, että Helsingin ja Pietarin välille voitiin asettaa kulkuun nopea juna – Allegro. Suomen Rautatiemuseo halusi siksi kokoelmiinsa aineistoa matkustamisesta Sibeliuksella, Repinillä ja Allegrolla. Yhteistyössä Venäjän Rautatiemuseon kanssa käynnistettiin projekti Junalla itään.

Lue artikkeli
Junan edessä seisoo kaksi konduktööriä, joita dokumentoija haastattelee. Hiekoitetulla laiturilla on lunta. Junan väritys on punavalkoinen ja avoimen oven vieressä olevaan kylttiin on merkitty pääteasema Pietari.
Suomalainen rajavartija skannaa passin tietoja laitteellaan.

RAJA- JA TULLIMUODOLLISUUDET 2000-LUVULLA

Vaikka Valtion Rautatiet hoiti liikennettä aina Suomen itsenäistymiseen asti koko Pietarin radalla, täytyi tulli- ja rajamuodollisuudet silti hoitaa rajalla. Itsenäistymisen jälkeen, ennen toista maailmansotaa, ne hoidettiin Rajajoen ja Valkeasaaren asemilla. Kun sodan jälkeen liikenne palasi normaaliksi, rajamuodollisuudet Suomen puolella hoidettiin Vainikkalan asemalla.

Lue artikkeli

12.12.2010

Allegro aloittaa liikennöinnin

2012

Matkalippu

Allegro-junassa jaettava lastenlippu, jossa satuhahmo myyrä.

MIELIKUVAMATKALLA ALLEGRON MAINOSKUVISSA

Allegron alkuvuosina junan ollessa vielä uutuus, itse Allegro-juna oli mainonnassa keskeisessä roolissa. Samaan mainokseen yhdistettiin usein junakuva ja jokin Pietarin vetovoimainen matkailuvaltti, kuten upea kulttuuritarjonta lumoavine balettinäytöksineen. Myös VR:n kotimaan mainoksista tutut kivimiehet olivat mukana useissa Allegron mainoksissa Suomessa.

 
Lue artikkeli
Allegron mainos, jossa näkyy itse kuva, sekä sisäkuva Pietarin baletista. Helsinki-Pietari -väli maksaa 49 euroa.
Allegro-juna kulkee raiteilla, ympärillä peltoa ja metsää.

ALLEGRO MATKAMUISTOISSAMME JO KYMMENEN VUOTTA

Kymmenen vuotta sitten Allegron myötä avautui ensimmäinen nopea junayhteys EU:n ja Venäjän välille. Allegro on siitä pitäen tehnyt Pietaria ja Venäjän-matkailua tutummiksi suomalaisille, tuonut kahta kaupunkia ja kulttuuria lähemmäksi toisiaan sekä tarjonnut matkustajilleen unohtumattomia matkailuelämyksiä.  

Lue artikkeli

11.9.2020

Pietarin rata 150 vuotta

RIIHIMÄKI–PIETARI -RADAN SUOJELTUJEN ASEMA-ALUEIDEN PUISTOISTA

Asemapuistoja ja asema-alueita on suojeltu jo yli 20 vuotta valtakunnan tasolla rautatiesuojelusopimuksella ja myöhemmin paikallisella tasolla asemakaavoilla. Aikaisempia puistosuunnitelmia vertaamalla nykypäivän tilanteeseen saadaan selville, miten puistot ovat muuttuneet 150 vuoden aikana. Asemapuistoissa on aistittavissa monenlaisia ajallisia kerroksia. 

Asemapuistot perustettiin 1800-luvun lopulla ja vuosisadan vaihtuessa niitä oli Suomessa jo 150 asemalla. Edustavimmillaan ja laajimmillaan puistot olivat 1950- ja 1960-luvuilla, jolloin asemilla oli vielä paljon rautatiehenkilökuntaa. Parhaiten tähän päivään ovat säilyneet lehmukset koivut, palsami- ja siperianpihdat, muutamat tammet ja jalavat.

Lue artikkeli
Vanha asemarakennus, jonka lipputangossa liehuu lippu. Rakennuksen edustalla asemalaiturilla seisoo ja istuu ihmisiä. Laiturin edessä on raiteita. Asemarakennuksen vieressä on puita.
Allegro-juna kulkee rautatiesillalla. Ympärillä metsää, maastoa ja sillan alta kulkee kapea joki. Joen rannalla on talo.

VILKKAAMPAA VENÄJÄN MATKAILUA, PAREMPAA PALVELUA

Allegron ja Venäjän-matkailun suosio on jo pitkään ollut kasvussa ja siitä on tulossa yhä houkuttelevampaa, kun Venäjän maksuton e-viisumi saadaan tulevaisuudessa käyttöön myös junaliikenteessä. Tulevaisuudensuunnitelmissa katse kiinnittyy Allegron palveluiden kehittämisen rinnalla myös itänaapurin sydämeen, Moskovaan.

Lue artikkeli

PIETARIN RATA NYT JA TULEVAISUUDESSA

Pietarin rata on tärkeä rataosa, jonka kehittäminen on tärkeää myös tulevaisuudessa. Tulevaisuudessa Pietarin radalla tehdään uudistuksia, jotka mahdollistavat muun muassa junien nopeuksien ja kiskopainojen nostot.

Lue artikkeli
Allegro-juna kulkee raiteilla aseman kohdalla. Ympärillä on kävelytie parkkipaikkoja, auto, ja kaksi ihmistä. Aseman ympärillä on peltoa ja metsää.