Ravintolavaunut tulivat ensimmäisinä Suomessa Pietarin juniin. Ravintolavaunuliikennettä hoiti pitkään ranskalainen yhtiö, jota kutsuttiin tuttavallisesti ”Kansainväliseksi”.
Ravintolavaunutoiminta alkoi Suomen rautateillä toukokuussa 1912, kun ranskalainen rautatieyhtiö, Compagnie Internationale des Wagons-Lits et des Grands Express Européens, aloitti toimintansa Suomessa. Muutamia vaunuja oli jo ollut liikenteessä heti sopimuksen solmimisen jälkeen loppuvuodesta 1911. Tätä ennen junat pysähtyivät pidempään määrätyillä asemilla, joissa oli asemaravintola. Näin matkustajat saivat tyydytettyä nälkänsä ja janonsa pidemmilläkin matkoilla. Junamatkan eväät olivat monelle varsinkin kolmannessa luokassa matkustavalle matkan kohokohta.
Kansainvälisenä makuuvaunuyhtiönä Suomessa tunnettu yhtiö toi juniin eurooppalaista ylellisyyttä. Alkuaikoina ravintolavaunuja verrattiin hotelli Kämpin ravintolaan. Vaunut oli sisustettu 1800-luvun lopun tyyliin, joka oli yleistä Keski-Euroopassa. Sisustuksessa oli tummaa puuta ja kullattuja yksityiskohtia, ja tietysti hohtavan valkeat pöytäliinat.
Ensiksi ”Kansainvälisen” ravintolavaunut liitettiin Helsingin ja Pietarin välisiin pikajuniin. Kalustona oli kahdeksan ravintolavaunua. Yhtiöllä oli myös käytössään tällä välillä seitsemän makuuvaunua, mutta niistä luovuttiin jo vuonna 1919. Osa vaunuista oli Suomen liikennettä varten rakennettuja, osa uusittuja, Ranskassa aiemmin liikenteessä olleita. Myöhemmin ravintolavaunuja saatiin myös Helsingin ja Turun sekä Helsingin ja Seinäjoen välille.
Matkailulehden toimittaja kertoi tuoreeltaan toukokuussa 1912 kokemuksiaan uusissa ravintolavaunuissa. Toimittaja kuvailee, kuinka koko ravintolavaunun sisustus, ruoka ja henkilökunta huokuu kansainvälistä tunnelmaa. Livreepukuiset tarjoilijat puhuvat useita kieliä sujuvasti. Ruokalistan herkut taikoi venäläinen kokki. Toimittaja kuvaa saamaansa ruokaa:
”Päivällinen tarjottiin minulle eurooppalaiseen tapaan ilman voileipäpöytää ja palanpainoa. Luojalle kiitos siitä! – – artisokkaliemi tarjottiin minulle posliinikupissa, niin raskaassa ja vahvassa, että sillä olisi voinut murskata nuoren myskihärän otsaluun. Aito pariisilaisia kahvikuppia! Ah miten tuntui lämpimältä ja hyvältä lumipyryn ulkona riehuessa saada oikaista jalkansa lämpimälle lattialle ja nauttia tätä ihanaa mannaa.”1
Ravintolavaunussa oli oma emäntä, joka huolehti muun muassa siitä, että matkustajat saivat tiedon, milloin ruokailu ravintolavaunussa alkoi. Tästä hän ilmoitti kulkemalla kelloa kilistäen junan päästä päähän. Alkuaikoina ravintolavaunuun pääsi vain ensimmäisen ja toisen luokan lipuilla. Kolmannen luokan matkustajien tuli suorittaa erillinen maksu päästäkseen osalliseksi ravintolavaunun antimista. Kuitenkin vuonna 1929 tämä sääntö poistettiin, ja kaikki matkustajat pääsivät ravintolavaunuun ilman lisämaksua.
1930-luvulle saakka Kansainvälisellä makuuvaunuyhtiöllä oli monopoli Suomessa rautateiden ravintolavaunutoiminnassa. Valtionrautatiet saivat ensimmäiset omat ravintolavaununsa käyttöön vuonna 1936 ja vuotta myöhemmin aloittivat ensimmäiset Matkaravinto Oy:n ravintolavaunut liikennöinnin. ”Kansainvälisen” viimeiset vaunut olivat käytössä vuoteen 1964, jonka jälkeen ne poistettiin liikenteestä vanhentuneina. Kansainvälinen makuuvaunuyhtiö ei kuitenkaan enää liikennöinyt vaunuja vuoden 1959 jälkeen, vaan sen teki Suomen ravintolavaunu Oy. Yhtiö lopetti toimintansa Suomessa kannattamattomana. Päätökseen vaikutti myös se, ettei Suomesta ollut suoraa rautatieyhteyttä länteen, sekä Suomen tiukka alkoholilainsäädäntö.
Roosa Ruotsalainen
Suomen Rautatiemuseo
1 ”Ruokailuvaunumme.” Matkailulehti 1.5.1912 nro 4.
Käytetyt lähteet:
”60 vuotta ravintolavaunutoiminnan alkamisesta Suomen rautateillä”, Rautatieuutiset 1972 nro 9.
Immeli, Heikki & Juntunen, Kari: Piletti Pietariin – Suomen Kulkuneuvojen 100-vuotistaipaleelta. Suomen matkailuliitto, Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä 1991
”Restaurationsvagnarna.” Åbo Underrättelser 15.12.1911 nro 340.
”Ruokailuvaunumme.” Matkailulehti 1.5.1912 nro 4.
Suomen Rautatiemuseon rautatiehistoriallinen arkisto: Hgcb:1 (ravintolavaunut).