Helsinki–Moskova ja Helsinki–Leningrad/Pietari välejä kuljettiin pitkään kulttuurihenkilöiden mukaan nimetyillä junilla – Tolstoi, Repin ja Sibelius.
Sotien jälkeen normaali matkustajayhdysliikenne Suomen ja Neuvostoliiton välisillä rautateillä pääsi alkamaan vasta vuoden 1953 lokakuussa. Kulussa oli alkuun vuoropäivinä suuntaansa kulkenut yöjuna välillä Leningrad–Helsinki, mutta jo heti seuraavana vuonna yöjunalla pääsi jo Moskovaan, kun lisävaunu vaihdettiin Leningradissa junasta toiseen.
Nykyään Tolstoina tunnettu yöjuna välillä Helsinki–Moskova aloitti liikennöinnin vuonna 1975. Vuonna 1978 Helsinki–Leningrad -juna muuttui päiväjunaksi. Molemmat Pietarin rataa kulkeneet junat olivat venäläisiä.
Suomen ja Neuvostoliiton välisen liikenteen pikajunien palvelutasoa haluttiin nostaa 1980-luvun alussa liittämällä niihin ravintolavaunut. Junat nimettiin markkinointimielessä kulttuuripersoonien mukaan vuonna 1982. Venäläiset ehdottivat aluksi suomalaisille nimiä Helsinki-Express Moskovan ja Baltic Express Leningradin junalle. VR:ää tämä ei miellyttänyt ja siksi pääjohtaja Panu Haapala antoi mainospäällikkö Igor Ahvenlahdelle ja liikennetoimiston kielenkääntäjä Vesa Hanhinevalle toimeksiannon keksiä VR:n vastaehdotukset. Tarinan mukaan kaksikko piti nimistä käytäväpalaveria, jossa Ahvenlahti ehdotti kulttuurielämään liittyvää nimimaailmaa. Palaverin päätteeksi he päätyivät ehdottamaan ensin Tolstoita ja Pushkinia, mutta kun Pushkin oli käytössä Moskova – Belgrad junalla, vaihdettiin toiseksi ehdotukseksi Repin.
Niinpä Moskovan yöjuna sai nimensä kirjailija Leo Tolstoin mukaan, kun taas Leningradin päiväjuna nimettiin taidemaalari Ilja Repinin kaimaksi. Euroopassa oli jo useita esimerkkejä tietyn tyyppisten junien nimeämisestä henkilöiden mukaan. Suomessa oli ollut jo 1970-luvun alusta vanhojen maakuntien mukaan nimettyjä erikoispikajunia, mutta nämä olivat ensimmäiset henkilönimet junilla.
Vuonna 1992 näiden venäläisten junien rinnalle tuli suomalainen vastine – Sibelius. Juna oli ensimmäinen Venäjällä liikennöinyt ulkomaalainen juna.
Marina Bergström
Suomen Rautatiemuseo
Käytetyt lähteet:
Jorma Neuvosen tiedonanto 4.11.2010
Sakari K. Salon sähköposti 5.12.2010.
Suomen Rautatiemuseon rautatiehistoriallinen arkisto: Hak 1
Suomen ja Venäjän välinen rautatieyhdysliikenne. (Lipunmyynnin ohjekansio, 1993).