Radan varrelle, keskeisille liikennepaikoille, sijoitettiin varikoita, joissa veturit (ja vaunut) saattoivat yöpyä ja joissa niitä pystyttiin huoltamaan, sekä tekemään kevyitä kunnossapitotöitä. Varikot olivat konepajojen alaisia ja varikko vastasi tietyn rataosuuden kalustosta. Niitä oli Riihimäen – Pietarin rataosalla sijoitettuna Pietariin, Viipuriin ja Maaskolaan, Kaipiaisiin, Kouvolaan, Lahteen sekä Riihimäelle.
Radan valmistuessa varikoita oli Pietarissa, Viipurissa, Kaipiaisissa, Lahdessa ja Riihimäellä. Varikon merkitys vetureiden kääntö- ja yöpymispaikkoina korostui liikenteen pääte- ja risteysasemilla.
Runsasliikenteisillä rataosilla varikot kasvoivat suuriksi. Esimerkiksi Maaskolan varikko oli vuonna 1909, jo kaksi vuotta veturitallin ensimmäisen osan valmistumisen jälkeen, kasvanut 30 pilttuiseksi. Viipurin varikko sijaitsi konepajan kanssa samalla alueella ja jopa osin samoissa rakennuksissa. Viipuriin sijoitettiin myös toinen varikko. Kun konepajan yhteydessä olevia veturitalleja ei voitu enää laajentaa, rakennettiin Viipurin ratapihan toiseen päähän, Maaskolaan uusi iso tallirakennus.
Myös Pietarin varikko sijaitsi konepajan yhteydessä. Muut radan varikot kuuluivat kauempana sijaitsevien konepajojen alaisuuteen.
Lahden varikko rakennettiin radan rakentamisen yhteydessä Vesijärven satamaan kulkevan haararadan muodostaman kolmion sisään Mytäjäisiin, noin kilometri lahden asemasta länteen. Varikolle rakennettiin viisipaikkainen veturitalli ja asuinkasarmi veturimiehiä varten. Itse veturitallirakennuksessa oli myös asuintiloja. Varikko laajeni liikenteen kasvaessa ja jo vuonna 1882 alueelle perustettiin myös koulu alueen lapsia varten.
Kouvolan varikko rakennettiin myöhemmin, vasta kun Kouvolasta tuli risteysasema 1880-luvun lopulla. Se kasvoi merkittäväksi varikoksi vaunujen ja vetureiden korjauspajaksi. Varikko on edelleen merkittävä toimija Etelä-Suomen liikenteelle.
Marina Bergström
Suomen Rautatiemuseo
Käytetyt lähteet:
Mytäjäisten varikkoalue: Rakennushistoriaselvitys. Helasvuo, Olli, Nielsen, Maren, Mustonen, Tapani. 2012.
Pettersson, Hj.: Konepajat. Valtionrautatiet 1912-1937 II osa. 1939.
Pohjanpalo, Santeri: Valtionrautateitten konepajat. Suomen Valtionrautatiet 1862-1912: Historiallis-teknillis-taloudellinen kertomus II. 1916.