Sotien jälkeen matkustus junalla Suomen ja Neuvostoliiton välillä oli palannut normaaliksi liikenteeksi vasta vuonna 1953. Venäläisillä päivä- ja yöjunilla kuljettiin Helsingin sekä Leningradin ja Moskovan välillä. Vuonna 1992 aloitti ensimmäinen Suomalainen juna liikennöinnin Pietariin. Juna sai nimen Sibelius.
Helsinki–Leningrad väliä kulkenut pikajuna muuttui päiväjunaksi vuonna 1978. Vuonna 1982 se sai nimen Repin. Ensimmäinen suomalainen, tai edes ulkomaalainen, juna Venäjällä aloitti liikennöinnin vuonna 1992 Repinin parina, sen nimeksi tuli Sibelius. Sibelius – ja Repin – liikennöivät aina vuoden 2010 joulukuulle, kunnes ne korvattiin nopealla Allegro-junalla.
Sibeliuksen liikennöinnissä oli otettu huomioon erityisesti liikematkustajat. Tarjolla oli muun muassa toimistohytti, jossa oli puhelin, faxi, liitäntä NMT:lle ja sylimikrolle. Aikataulu oli suunniteltu niin, että Pietarissa oltiin aikaisin iltapäivällä, Helsinkiin paluu lähti muutaman tunnin kuluttua ja oli perillä ennen ilta kymmentä. Repin kulki aikataulullisesti päinvastoin. Sibeliuksen aikataulu oli ajateltu niin, että Pietariin saapumispäivänä ehti vielä neuvotteluihin ja paluupäivän pystyi käyttämään täysipainoisesti työhön tai kaupunkiin tutustumiseen.
Helsinki–Pietari matkalipun hinta oli vuoden 1993 kesällä 265 markkaa (nykyrahassa noin 65 euroa) toisessa luokassa. Ensimmäisen luokan lippu maksoi 431 markkaa (105 euroa). Mahdollista oli ostaa myös sarjalippu.
Kansainvälisen yhdysliikenteen junissa saa matkustaa vain kansainvälisillä lipuilla eli matkustaakseen Sibeliuksella oli ylitettävä raja. Konduktöörit tarkastivat siksi lippujen lisäksi passien ja viisumien mukanaolon. He jakoivat myös maahantulokortit ei-venäläisten matkustajien täytettäviksi.
Sibeliuksessa oli päivävaunujen lisäksi ravintolavaunu, josta sai matkan aikana ruokaa ja virvokkeita. Vaunussa oli itsepalvelupuoli ja sali, jossa oli pöytiintarjoilu. Ruokalistalla oli aamiaista, voileipiä ja isompia ruoka-annoksia sekä kahvilatuotteita. Suosituimpia ruoka-annoksia oli suomalaiset lihapyörykät perunasoseen kera. Vuonna 1994 tehdyn asiakaskyselyn mukaan ravintolavaunuun mentiin nimenomaan ruokailemaan. Ravintolavaunu suljettiin aina rajamuodollisuuksien ajaksi.
Vuonna 2010, hieman ennen Sibeliuksen liikenteen päättymistä, aamu ravintolavaunussa oli rauhallinen. Suomen Rautatiemuseon dokumentointiryhmä oli tarkkailemassa matkan kulkua. Junan lähestyessä Lahtea, hieman ennen yhdeksää, vaunu alkoi hitaasti täyttyä pääsääntöisesti aamiaisen nauttijoista. Kouvolan paikkeilla vaunussa oli jopa ruuhkaa, ennen kuin se suljettiin Vainikkalassa. Suurin osa matkustajista tuntui olevan suomalaisia, kuten yleensäkin Sibeliuksessa. Lisäksi oli jonkun verran venäläisiä ja muita kansalaisuuksia. Vaikka liikematkustajat olivat edelleen Sibeliuksen käyttäjiä, vapaa-ajan matkustajien osuus tuntui kasvaneen vuosien aikana.
Rajavartiolaitoksen passintarkastajat kiersivät junassa Kouvolan ja Vainikkalan välillä. Tullivirkailijat eivät tulleet yleensä junaan sen mennessä Suomesta Venäjälle. Rajaviranomaiset poistuivat junasta Vainikkalassa, konduktöörit noutivat viimeiset junaan tulossa olevat matkustajat asemalta ja hoitivat viimeiset matkustajaluetteloihin liittyvät asiat. Aggregaatti käynnistettiin virkavaunussa, sillä Suomen puoleinen sähköistys päättyi Vainikkalaan ja vaunuissa tarvittava sähkö tuotettiin tämän jälkeen aggregaatilla, sillä venäjällä oli eri järjestelmä ja jännite. Tämän jälkeen konduktöörit sulkivat junan ja vessojen ovet rajavyöhykkeen ylityksen ja Venäjän puolen rajatarkastusten ajaksi aina Viipurin saapumiseen saakka.
Raja-alueella Vainikkalasta Buslovoon junassa ei ollut kummankaan maan viranomaisia, mutta liikkuminen omalta paikalta oli kielletty. Buslovossa junaan nousivat Venäjän raja- ja tulliviranomaiset sekä tullikoira. Rajaviranomaiset keräsivät matkustajien passit ja maahantulokortit. Ennen passien palauttamista omilta paikoiltaan ei saanut nousta.
Vainikkalassa junaan oli vaihdettu venäläinen dieselveturi viemään se suomalaisen sähköradan alueelta venäläisen sähköradan alueelle – Viipurissa junaan vaihdettiin venäläinen sähköveturi.
Vielä Viipurissa, junan seistessä asemalla, odoteltiin passeja, kunnes suomalaiset konduktöörit jakoivat ne takaisin. Venäläiset viranomaiset poistuivat junasta ja juna pääsi jatkamaan matkaansa uuden veturin – venäläisen sähköveturin – vetämänä. Viipurista lähdettyä myös ravintolavaunu aukesi uudelleen. Ravintolavaunun henkilökunta sai pitää ruokataukonsa passintarkastusten aikana.
Sibeliuksen vaunusto oli alkujaan kansainväliseen liikenteeseen muokattuja niin sanottuja sinisiä vaunuja. Junaan kuului 2. luokan Eity (Einy) päivävaunuja, 1. luokan Chfy päivävaunu, jossa oli 6 hengen osastoja sekä salonki, Rty ravintolavaunu ja myöhemmin vuodesta 2000 Rky ravintolavaunu sekä Foty konduktööri- ja matkatavaravaunu.
Vaunusto oli lähes samanlaista kuin muutenkin Suomessa. Se erosi paljon Repinin ja Tolstoin tyylistä. Vaunuja kunnostettiin ja sisustusta uusittiin välillä ja koko vaunusto uusittiin IC-vaunuiksi vuonna 2006. Tällöin liikenteeseen tulivat 2. luokan Exy päivävaunut ja Fey virka-aggregaattivaunu. 1. luokan Chfy ja Rky ravintolavaunu säilyivät liikenteessä.
Sekä sinisten että IC-väritteisten punavalkoisten vaunujen aikaan vaunujen kyljessä on ollut lainemainen raita ja teksti ’Sibelius’, mikä erotti ne muista Suomessa käytetyistä vaunuista.
Näiden junien – Repinin ja Sibeliuksen – tavoitteena oli luoda toimiva matkailuyhteys rajan yli. Lisäksi niiden nimillä haettiin markkinointietua. Samalla pyrittiin koko ajan lisäämään junavaihtoehdon houkuttelevuutta Venäjän matkailussa pyrkimällä lyhentämään matka-aikaa, helpottamalla matkustusta ja tekemällä siitä mukavaa.
Kesällä 1992, Sibeliuksen aloittaessa liikenteen, matka-aika Helsingin ja Pietarin välillä oli noin seitsemän tuntia. Sitä saatiin lyhennettyä erilaisin järjestelyin, kuten tulli- ja rajatarkastusten muutoksella, radan parannuksilla ja nopeuden nostolla niin, että vuonna 2001 matka kesti noin viisi ja puoli tuntia.
Marina Bergström
Suomen Rautatiemuseo
Käytetyt lähteet:
Nopea junaliikenne välillä Pietari–Helsinki: Vaiheistettu toimenpideohjelma vuosille 2003, 2005 ja 2006 sekä kaluston tekniset vaatimukset. 2001.
Suomen Rautatiemuseon rautatiehistoriallinen arkisto: Hak:1.
Suomen Rautatiemuseon esitekokoelma: Sibelius esitteet.