Artikkelit
- Kaikki
- Liikennettä 150 vuoden ajalta
- Paikkakuntien tarinoita
- Radan monia vaiheita ja vaikutuksia
- Rata 2000-luvulla
- Rata ja rakenteet
- Työntekoa radalla
- Kaikki
- Liikennettä 150 vuoden ajalta
- Paikkakuntien tarinoita
- Radan monia vaiheita ja vaikutuksia
- Rata 2000-luvulla
- Rata ja rakenteet
- Työntekoa radalla
Konduktöörinä Venäjän junissa
Suomalainen konduktööri on mukana venäläisissä junissa Vainikkalaan asti ja suomalaisissa Venäjälle menevissä junissa koko matkan. Konduktöörin tärkein tehtävä on huolehtia junaturvallisuudesta. Näkyvin tehtävä taas on …
Tavaraliikenne Pietarin radalla
Rautatiet kuljettavat sivistystä ja uusia aatteita sekä ihmisiä paikasta toiseen, mutta tavaraliikenne on se liikenteen muoto, jonka vaikutus on huomattava, mutta joka jää helposti taustalle. …
Rautateiden transitoliikenne
Transito tarkoittaa kauttakulkua. Sillä kuvataan rautateillä valtioiden läpi kulkevaa liikennettä. Suomessa transitoliikennettä on mm. Hangon satamasta itärajan yli kulkeva liikenne tai idästä Tornion kautta länteen …
Rautatieyhtiöt
Riihimäki–Pietari radan rakensi Suomen valtio ja Suomen valtion rautatiet myös liikennöi koko radalla aina Suomen itsenäistymiseen asti. Tänä päivänä radasta huolehtii ja sillä liikennöi moninainen …
Keisarin juna
Kun rata Pietariin päätettiin rakentaa, todettiin myös keisarin tarvitsevan omat junanvaununsa matkustamiseen suuriruhtinaskunnassa. Vaunuja tilattiin lopulta omat keisarille ja keisarinnalle, sekä salonkivaunu, ruokasalivaunu, keittiövaunu ja …
Varikot Pietarin radalla
Radan varrelle, keskeisille liikennepaikoille, sijoitettiin varikoita, joissa veturit (ja vaunut) saattoivat yöpyä ja joissa niitä pystyttiin huoltamaan, sekä tekemään kevyitä kunnossapitotöitä. Varikot olivat konepajojen alaisia …
Raja- ja tullimuodollisuudet 2000-luvulla
Vaikka Valtion Rautatiet hoiti liikennettä aina Suomen itsenäistymiseen asti koko Pietarin radalla, täytyi tulli- ja rajamuodollisuudet silti hoitaa rajalla. Itsenäistymisen jälkeen, ennen toista maailmansotaa, ne …
Junalla itään -hanke
Vuonna 2010 oli kehityksessä päästy viimein siihen pisteeseen, että Helsingin ja Pietarin välille voitiin asettaa kulkuun nopea juna – Allegro. Suomen Rautatiemuseo halusi siksi kokoelmiinsa …
Matkalla Sibeliuksella Helsingistä Pietariin
Sotien jälkeen matkustus junalla Suomen ja Neuvostoliiton välillä oli palannut normaaliksi liikenteeksi vasta vuonna 1953. Venäläisillä päivä- ja yöjunilla kuljettiin Helsingin sekä Leningradin ja Moskovan …
Uudet junat – nimetyt junat: Tolstoi ja Repin
Helsinki–Moskova ja Helsinki–Leningrad/Pietari välejä kuljettiin pitkään kulttuurihenkilöiden mukaan nimetyillä junilla – Tolstoi, Repin ja Sibelius. Sotien jälkeen normaali matkustajayhdysliikenne Suomen ja Neuvostoliiton välisillä rautateillä pääsi …
Viipurin konepaja
Kun Suomeen rakennettiin 1800-luvulla uusi rataosa, sitä varten rakennettiin myös konepaja, jossa voitiin korjata radan kalustoa ja valmistaa tarve-esineitä. Ensimmäinen konepaja, Helsingin–Hämeenlinnan rautatietä varten, perustettiin …
Pietarin rata – vaunun ikkunasta nähtynä
Vuonna 1934 Valtionrautatiet kehitti uuden matkailutuotteen rengasmatkat – kiertomatkalipun kotimaanmatkailuun. Seuraavana vuonna julkaistiin, Rengasmatkojen myyntiä tukemaan, vihkosarja ”Vaunun ikkunasta näkyy…”, jossa esiteltiin matkanvarren maisemia eri …
Rengasmatkat ja Viipuri
Vuonna 1934 Valtionrautatiet kehitti uuden matkailutuotteen Rengasmatkat – kiertomatkalipun kotimaanmatkailuun. Rengasmatkojen yksi suosikkikohde aina sotavuosiin asti oli Viipuri. Vuoden 1934 kesäksi VR aloitti uuden mainoskampanjan. …
Pietarin rata 150 vuotta – kehittyvä rautatieyhteys
Riihimäen ja Pietarin välisen rautatien rakentaminen alkoi 1868 yhtä aikaa radan molemmista päistä. Koko rata oli valmis 11.9.1870, mitä pidetään radan syntymäpäivänä. Riihimäki-Pietari -rata oli …
Pietarin radan ensimmäiset veturit ja vaunut
Pietarin radan rakentaminen tarkoitti myös uuden junakaluston tilaamista rautateille. Aiemmasta liikenteestä oli opittu, ja nyt tilattiinkin paremmin Suomen tarpeisiin sopivia vetureita ja vaunuja. Pietarin radan …
Pitkä tie radaksi: Pietarin radan syntyvaiheet
Pietarin rataa suunniteltiin jo pitkään ennen kuin varsinainen radan rakentaminen aloitettiin. Nälkävuodet 1860-luvun lopussa saivat vihdoin radanrakennukseen puhtia, ja rata saatiin valmiiksi uuden vuosikymmenen alkaessa. …
Allegro matkamuistoissamme mukana jo kymmenen vuotta
Kymmenen vuotta sitten Allegron myötä avautui ensimmäinen nopea junayhteys EU:n ja Venäjän välille. Allegro on siitä pitäen tehnyt Pietaria ja Venäjän-matkailua tutummiksi suomalaisille, tuonut kahta …
Mielikuvamatkalla Allegron mainoskuvissa
Allegron alkuvuosina junan ollessa vielä uutuus, itse Allegro-juna oli mainonnassa keskeisessä roolissa. Samaan mainokseen yhdistettiin usein junakuva ja jokin Pietarin vetovoimainen matkailuvaltti, kuten upea kulttuuritarjonta …
Vilkkaampaa Venäjän-matkailua, parempaa palvelua
Allegron ja Venäjän-matkailun suosio on jo pitkään ollut kasvussa ja siitä on tulossa yhä houkuttelevampaa, kun Venäjän maksuton e-viisumi saadaan tulevaisuudessa käyttöön myös junaliikenteessä. Tulevaisuudensuunnitelmissa …
Pietarin rata nyt ja tulevaisuudessa
Pietarin rata on tärkeä rataosa, jonka kehittäminen on tärkeää myös tulevaisuudessa. Tulevaisuudessa Pietarin radalla tehdään uudistuksia, jotka mahdollistavat muun muassa junien nopeuksien ja kiskopainojen nostot. …
Riihimäki–Pietari -radan suojeltujen asema-alueiden puistoista
Asemapuistoja ja asema-alueita on suojeltu jo yli 20 vuotta valtakunnan tasolla rautatiesuojelusopimuksella ja myöhemmin paikallisella tasolla asemakaavoilla. Aikaisempia puistosuunnitelmia vertaamalla nykypäivän tilanteeseen saadaan selville, miten …
Kerava–Lahti Oikorata: nopeampi junayhteys itään
Pietarin radalla junat hurahtelevat nykyään Oikoradalla: Keravan ja Lahden välisellä uudella rataosuudella. Oikoradan avaamisen myötä junayhteydet itään nopeutuivat ja Riihimäki–Lahti -rata jäi paikallisliikenteen ja tavarajunien …
Liikematkustus VR:n esitteissä
VR markkinoi liikematkustajille 1990- ja 2000-luvulla idän junia erityisesti sarjalippujen edullisuudella. Myös matka-ajan hyötykäyttömahdollisuuksilla pyrittiin vetoamaan kiireisiin säännöllisiä työmatkoja tekeviin työntekijöihin. 1990-luvulla liikematkat Venäjälle olivat …
125 vuotista rataa juhlittiin Lahdessa
Pietarin radan 125-vuotisjuhlaa juhlittiin erityisesti Lahdessa, sillä se merkkasi samalla Lahden kaupungin 90-vuotissyntymäpäivää. Monipuolista ohjelmaa järjestettiin sekä kutsuvieraille että kaupunkilaisille. Pietarin radan juhlavuotta vuonna 1995 …
Radan sähköistys
Pietarin radan sähköistäminen kokonaisuudessaan sähköistyksen idean alkuajoilta koko rataosan sähköistämiseen Helsingistä Leningradiin kesti yli 70 vuotta. Radan sähköistäminen oli merkkipäivä, jota juhlittiin Vainikkalassa yhdessä kansainvälisten …
Satavuotiaan radan juhlat kruunasi juhlajuna
Pietarin rataa juhlittiin ensimmäisen kerran isoin juhlallisuuksin sen 100-vuotisjuhlavuonna. Juhlia järjestettiin perinteisillä rautatiepaikkakunnilla: Riihimäellä ja Kouvolassa. Pietarin satavuotista taipaletta juhlittiin näyttävästi Riihimäellä. Juhla oli samalla …
Virallisia ja epävirallisia vierailuita: valtiomiesten matkoja rataa pitkin
Pietarin rata on ollut tärkeä yhteys myös Suomen ja Venäjän valtiollisten suhteiden ylläpitämisen kannalta. Aineistoista piirtyy kuva valtiovierailuista vuosikymmenten takaa, Urho Kekkosen presidenttiyden alkuajoilta. Pietarin …
Ankarat sotavuodet 1939–44 Pietarin radalla
Pietarin radalla oli suuri merkitys suomalaisten sotaponnisteluissa erityisesti talvisodasta jatkosodan loppuun. Radalla kulki merkittävä osuus Suomen armeijan kuljetuksista, mutta myös siviilien evakuointikuljetukset. Sota katkaisi liikennepolitiikan …
Hiekkarantojen Terijoki: Huvilaelämää Kannaksella
Reilun viidenkymmenen kilometrin päähän Pietarista syntyi venäläisen ylimystön suosima huvila-alue. Terijoen alueen pitkät hiekkarannat houkuttelivat kesänviettäjiä. Vilkkainta seudulla oli juuri ennen ensimmäistä maailmansotaa, mutta senkin …
Kamppailu Suomen hallinnasta: Pietarin rata sisällissodassa 1918
Suomi ajautui vuoden 1917 kuluessa kriisiin, joka kärjistyi seuraavan vuoden alussa sisällissodaksi. Senaatin valkoiset ja sitä vastaan kamppailevat punaiset taistelivat itsenäisen Suomen tulevaisuuden suunnasta. Pietarin …
Pietarin rata ensimmäisen maailmansodan melskeissä
Ensimmäisen maailmansodan aikana Suomi oli Venäjälle merkittävä kauttakulkuliikenteen maa, sillä ratayhteys Eurooppaan syntyi Suomen ratojen kautta Pietarista Tornioon. Liikenne Pietarin radalla täyttyikin pian sodan syttymisen …
Jugendia ja kansallisromantiikkaa – Eliel Saarisen Viipurin asema
Viipurin uuden aseman rakentaminen osui samoihin aikoihin kuin Helsingin aseman. Suomen vilkkaimpien kaupunkien oli aika saada liikennemääriä vastaavat asemat. Eliel Saarisen suunnittelema Viipurin asema oli …
”Kuin kiskoille nostettu Kämp” – Kansainvälisen makuuvaunuyhtiön ravintolavaunut Pietarin radalla
Ravintolavaunut tulivat ensimmäisinä Suomessa Pietarin juniin. Ravintolavaunuliikennettä hoiti pitkään ranskalainen yhtiö, jota kutsuttiin tuttavallisesti ”Kansainväliseksi”. Ravintolavaunutoiminta alkoi Suomen rautateillä toukokuussa 1912, kun ranskalainen rautatieyhtiö, Compagnie …
Paikallisliikenne Pietarin radalla
Nykyään Suomen rataverkolla varsinaista lähiliikennettä voi sanoa olevan pääkaupunkiseudulla. Pietarin radalla on kuitenkin sen historian aikana ollut tiivistäkin paikallisliikennettä, erityisesti radan itäisimmissä osissa. Pietarista raiteita …
Ratavartijana Pietarin radalla
Ratavartijalla oli pitkään tärkeä tehtävä rautateillä. Ammattia ei kuitenkaan enää nykyisin ole, sillä ratojen kunnossapito hoituu koneiden avulla. Vanhojen rautatieläisten muistot kertovat kadonneesta ammatista. Ennen …
Matkustusta 1800-luvun lopulla
Matkustus on muuttunut paljon 150 vuodessa. Silloin puuvaunut eivät kiitäneet koko radan mittaa vain muutamassa tunnissa, vaan matkanteko oli paljon hitaampaa. Matkustamisen syyt olivat myös …
Korian silta
Korian siltaa tituleerataan monesti Suomen merkittävimmäksi sillaksi. Silta on ansainnut maineensa, sillä se on Suomen vanhin ristikkosilta. Kymijoen ylittävät Korian sillat ovat nykyään kolmen sillan …
Asemapuisto – ensimmäisiä julkisia puistoja maassamme
Asema-alueiden ominaispiirre on rakennusten ja ulkotilojen tiivis vuoropuhelu. Rautatieasemapuistot rakennettiin samaan aikaan kuin asemarakennukset. 1900-luvun alussa asemapuistoja oli jo yli 150, mutta laajimmillaan ne olivat …
Vääksyn kanava
Kanavat liittyivät varsinkin vielä 1800-luvulla tiiviisti rautateihin. Kuljetusketjun mietintä rautateiltä vesireiteille ja toisin päin oli tärkeä osa myös Pietarin radan suunnittelua. Ilman Vääksyn kanavaa tuo …
Osaksi Pietarin talousaluetta – Pietarin radan talousvaikutukset
Talous on ollut alusta saakka osa Pietarin rataa. Rataa jo suunniteltaessa mietittiin, miten se tulisi vaikuttamaan kaupankäyntiin. Radan valmistuttua suomalaisten käymä kauppa vilkastuikin Pietarissa, ja …
Lahti – junantuomasta kauppalasta rautatiekaupungiksi
Lahti on merkittävimpiä Pietarin radan ansiosta syntyneitä kaupunkeja. Kun rautatie saavutti Hollolaan kuuluneen Lahden kylän vuonna 1869, alkoi Vesijärven poukaman pienessä maalaiskylässä uusi aika. Kylä …
Rautatiehistoriaa ja tarinoita kylästä nimeltä Kaipiainen: ”Piirtyy varjo lehmuksen iltaan tummuvaan”
Kaipiaisten asemasta ja sen historiasta ei voi puhua muistamatta aseman puistoa ja lehmuksia. Lehmusrivistö seisoo edelleenkin kujalla osuuskaupalta asemalle. Kaipiaisten aseman kulta-ajasta kertovassa kirjassa ”Vielä …
Pietari suomalaisten silmin 1870-luvulla
Rautatien valmistuttua Pietariin saakka saivat monet suomalaiset ensikosketuksensa kaupunkiin. Sinne pääsi nyt entistä nopeammin ja huokeammalla hinnalla. 1870-luvun matkaopas sekä sanomalehtien matkakertomukset vievät tuon ajan …
Tyyppipiirroksia ja pitsikoristeita: Pietarin radan arkkitehtuuri
Matkustajan maisema on muuttunut paljon rautateiden alkuajoista. Yksi muutoksen tehneistä asioista ovat asemat ja niiden tiheys. Minkälaisia olivat Pietarin radan ensimmäiset asemat? Junasta katsoessa maisema …
Pietarin Suomen asema
Pietarin rata tuli heti valmistuttuaan kokonaisuudessaan Suomen Valtion Rautateiden hallintaan ja liikennöitäväksi. Pietarin Suomen asema oli radan komein asema, sillä se oli kuin Suomen käyntikortti …
Risteysasema Riihimäki
Helsinki-Hämeenlinna -radan linjaus ja muutama vuosi myöhemmin tehty päätös Pietarin radan haarautumiskohdasta synnytti eteläisen Hämeen soiseen maastoon uuden paikan, Riihimäen. Ensimmäisen kerran Riihimäki esiintyy …