Radan monia vaiheita ja vaikutuksia

Pietarin radan 125-vuotisjuhlaa juhlittiin erityisesti Lahdessa, sillä se merkkasi samalla Lahden kaupungin 90-vuotissyntymäpäivää. Monipuolista ohjelmaa järjestettiin sekä kutsuvieraille että kaupunkilaisille. Pietarin radan juhlavuotta vuonna 1995 juhlittiin sekä kutsuvierastilaisuudella Lahden kaupunginteatterilla että avoimella juhlatilaisuudella Lahden rautatieasemalla. Yhteistyötä tehtiin monen tahon kanssa ja juhlassa oli mukana myös vieraita Venäjältä. Kutsuvierasseminaarin avasi rautatiemusiikkia soittava yhtye. Esitelmiä kuultiin sekä …

125 vuotista rataa juhlittiin Lahdessa Lue lisää »

Pietarin rataa juhlittiin ensimmäisen kerran isoin juhlallisuuksin sen 100-vuotisjuhlavuonna. Juhlia järjestettiin perinteisillä rautatiepaikkakunnilla: Riihimäellä ja Kouvolassa. Pietarin satavuotista taipaletta juhlittiin näyttävästi Riihimäellä. Juhla oli samalla Riihimäen juhlaa, olihan rata käytännössä synnyttänyt kaupungin. Juhlallisuuksissa muistettiin kaupungin iäkkäimpiä kukittamalla vanhin riihimäkeläinen sekä vanhin rautatieläinen. Rautatiepuistossa paljastettiin Topparoikka-patsas. Aseman seinään oli juhlan kunniaksi tehty muistolaatta. Lisäksi Riihimäen kaupunginmuseossa …

Satavuotiaan radan juhlat kruunasi juhlajuna Lue lisää »

Pietarin rata on ollut tärkeä yhteys myös Suomen ja Venäjän valtiollisten suhteiden ylläpitämisen kannalta. Aineistoista piirtyy kuva valtiovierailuista vuosikymmenten takaa, Urho Kekkosen presidenttiyden alkuajoilta. Pietarin rataa pitkin ovat valtiomiehet molemmin puolin rataa päässeet vuoroin vierailulle Helsinkiin, vuoroin Pietariin. Joskus matkaa on jatkettu pääteasemaa pidemmällekin. Viralliset valtiovierailut ja epäviralliset käynnit ovat olleet hyviä tilaisuuksia ylläpitää valtioiden …

Virallisia ja epävirallisia vierailuita: valtiomiesten matkoja rataa pitkin Lue lisää »

Pietarin radalla oli suuri merkitys suomalaisten sotaponnisteluissa erityisesti talvisodasta jatkosodan loppuun. Radalla kulki merkittävä osuus Suomen armeijan kuljetuksista, mutta myös siviilien evakuointikuljetukset. Sota katkaisi liikennepolitiikan kehityksen. Ennen sotaa Suomessa oli haettu poliittisesti uutta suuntaa tulevaisuuden liikenteelle. Autoliikenteen lisääntyminen oli 1930-luvulla käynyt selväksi, joten sen kehittämiseen haluttiin panostaa. Päättäjät miettivät esimerkiksi uusia teiden kestopäällystyshankkeita, jotta autoliikenteestä …

Ankarat sotavuodet 1939–44 Pietarin radalla Lue lisää »

Suomi ajautui vuoden 1917 kuluessa kriisiin, joka kärjistyi seuraavan vuoden alussa sisällissodaksi. Senaatin valkoiset ja sitä vastaan kamppailevat punaiset taistelivat itsenäisen Suomen tulevaisuuden suunnasta. Pietarin rata näytteli näissä sisällissodan taisteluissa suurta roolia. Marraskuussa 1917 Venäjällä koettiin uusi vallankumous. Suomen hallitus päätti julistaa maan itsenäiseksi 6.12.1917. Itsenäistyminen ei kuitenkaan tuonut levottomuuksille loppua. Tammikuun alussa oli jo …

Kamppailu Suomen hallinnasta: Pietarin rata sisällissodassa 1918 Lue lisää »

Ensimmäisen maailmansodan aikana Suomi oli Venäjälle merkittävä kauttakulkuliikenteen maa, sillä ratayhteys Eurooppaan syntyi Suomen ratojen kautta Pietarista Tornioon. Liikenne Pietarin radalla täyttyikin pian sodan syttymisen jälkeen erilaisista sota-ajan kuljetuksista. Ensimmäinen maailmansota syttyi heinäkuun lopussa 1914. Se tarkoitti Suomessakin sotatilaa, vaikka suomalaiset eivät varsinaisesti sotaan osallistuneetkaan. Suomen armeija oli nimittäin lakkautettu ja Suomi maksoi Venäjälle siitä …

Pietarin rata ensimmäisen maailmansodan melskeissä Lue lisää »

Asema-alueiden ominaispiirre on rakennusten ja ulkotilojen tiivis vuoropuhelu. Rautatieasemapuistot rakennettiin samaan aikaan kuin asemarakennukset. 1900-luvun alussa asemapuistoja oli jo yli 150, mutta laajimmillaan ne olivat 1950–1960-luvuilla, jolloin puistoja oli 500 liikennepaikalla. Riihimäki–Pietari -radan asemat saivat ensimmäiset puistonsa 1870-luvulla. Asemapuistojen kaarevat käytävät ja näyttävät pensasistutukset sekä puistopuut olivat englantilaista, luonnonmukaista puistotyyliä. Komeimmat kasvit ja kukkaistutukset olivat …

Asemapuisto – ensimmäisiä julkisia puistoja maassamme Lue lisää »

Talous on ollut alusta saakka osa Pietarin rataa. Rataa jo suunniteltaessa mietittiin, miten se tulisi vaikuttamaan kaupankäyntiin. Radan valmistuttua suomalaisten käymä kauppa vilkastuikin Pietarissa, ja pitkään suosituimmat myyntiartikkelit olivat voi ja polttopuu. Pietarin radan rakentamisen motiivit ovat taloudelliset. Liikenneyhteyksien kehittämisestä keskusteltaessa pohdittiin 1860-luvun valtiopäivillä vientiä ja tuontia, teollisuutta ja kauppaa. Rautateiden tiedettiin nopeuttavan kuljetusta roimasti …

Osaksi Pietarin talousaluetta – Pietarin radan talousvaikutukset Lue lisää »