Marina Bergström

Tekijät

SuunnitteluRoosa Ruotsalainen ja Marina Bergstöm ToimitusRoosa Ruotsalainen TuottajaMarina Bergstöm KuvatoimitusRoosa Ruotsalainen ja Marina Bergstöm Sähköinen toteutusWhitestone Oy KäännöksetKäännöstoimisto East-West-Idea Oy TilaajaVäylävirasto KirjoittajatMarina Bergström, Suomen RautatiemuseoPirjo HuvilaHelena Lindstén, Riihimäen kaupunginmuseoSatu KurriLiisa NummelaMarkku Nummelin, VäylävirastoJanne RidanpääRoosa Ruotsalainen, Suomen RautatiemuseoJulia Stolp, VRMirja Tapanainen, VRPäivi Yli-Karhula, Riihimäen kaupunginmuseo CopyrightKirjoittajatVäylävirasto ja Suomen Rautatiemuseo

Konduktöörinä Venäjän junissa

Suomalainen konduktööri on mukana venäläisissä junissa Vainikkalaan asti ja suomalaisissa Venäjälle menevissä junissa koko matkan. Konduktöörin tärkein tehtävä on huolehtia junaturvallisuudesta. Näkyvin tehtävä taas on asiakaspalvelu ja lippujen tarkistus: yhdysliikenteessä myös muiden matkustusasiakirjojen tarkastus. Kun konduktöörinä pääsee työskentelemään kansainväliseen junaan, tarvitsee normaalien konnarin taitojen lisäksi myös kielipäätä. Ilman venäjän osaamista oli Sibeliuksessa mahdotonta työskennellä. Junassa …

Konduktöörinä Venäjän junissa Lue lisää »

Tavaraliikenne Pietarin radalla

Rautatiet kuljettavat sivistystä ja uusia aatteita sekä ihmisiä paikasta toiseen, mutta tavaraliikenne on se liikenteen muoto, jonka vaikutus on huomattava, mutta joka jää helposti taustalle. Riihimäki–Pietari radalla tavaraliikenteen osuus on ollut merkittävä. Kun Pietarin rataa rakennettiin, tilattiin radan käyttöön 23 tavaraliikenneveturia ja 789 tavaravaunua. Tavaraliikenteen radalla uskottiin olevan vilkasta. Tämä usko osoittautui pian todeksi ja …

Tavaraliikenne Pietarin radalla Lue lisää »

Rautateiden transitoliikenne

Transito tarkoittaa kauttakulkua. Sillä kuvataan rautateillä valtioiden läpi kulkevaa liikennettä. Suomessa transitoliikennettä on mm. Hangon satamasta itärajan yli kulkeva liikenne tai idästä Tornion kautta länteen suuntautuva liikenne. VR julkaisi 1960-luvun lopulla pienen vihkosen, jonka tarkoituksena oli esitellä mahdollisuuksia toimittaa tavaraa Neuvostoliiton kautta kolmansiin maihin tai päinvastoin rautateitse. Valtionrautateillä rautatiehallituksen markkinointitoimisto, liikennepiirien päälliköt ja liikenneasiamiehet hoitivat …

Rautateiden transitoliikenne Lue lisää »

Rautatieyhtiöt

Riihimäki–Pietari radan rakensi Suomen valtio ja Suomen valtion rautatiet myös liikennöi koko radalla aina Suomen itsenäistymiseen asti. Tänä päivänä radasta huolehtii ja sillä liikennöi moninainen joukko toimijoita. VR on VR-Group Oy:n matkustajaliikennettä hoitava tytäryhtiö. VR hoitaa matkustajaliikennettä Pietarin radan Suomen puoleisilla osilla aina Vainikkalaan kääntyvään vaihteeseen asti. Karelian Trains on VR:n ja Venäjän rautatieyhtiö RZD:n …

Rautatieyhtiöt Lue lisää »

Keisarin juna

Kun rata Pietariin päätettiin rakentaa, todettiin myös keisarin tarvitsevan omat junanvaununsa matkustamiseen suuriruhtinaskunnassa. Vaunuja tilattiin lopulta omat keisarille ja keisarinnalle, sekä salonkivaunu, ruokasalivaunu, keittiövaunu ja lämmitysvaunu. Suomalaisesta keisarin junasta on säilynyt kolme loisteliasta vaunua: keisarin vaunu, keisarinnan vaunu ja salonkivaunu, sekä jonkin verran irtaimistoa esimerkiksi ruokasalivaunusta. Keisarin vaunu A2 ja ruokasalivaunu A3 tilattiin molemmat Saksasta. …

Keisarin juna Lue lisää »

Varikot Pietarin radalla

Radan varrelle, keskeisille liikennepaikoille, sijoitettiin varikoita, joissa veturit (ja vaunut) saattoivat yöpyä ja joissa niitä pystyttiin huoltamaan, sekä tekemään kevyitä kunnossapitotöitä. Varikot olivat konepajojen alaisia ja varikko vastasi tietyn rataosuuden kalustosta. Niitä oli Riihimäen – Pietarin rataosalla sijoitettuna Pietariin, Viipuriin ja Maaskolaan, Kaipiaisiin, Kouvolaan, Lahteen sekä Riihimäelle. Radan valmistuessa varikoita oli Pietarissa, Viipurissa, Kaipiaisissa, Lahdessa …

Varikot Pietarin radalla Lue lisää »

Raja- ja tullimuodollisuudet 2000-luvulla

Vaikka Valtion Rautatiet hoiti liikennettä aina Suomen itsenäistymiseen asti koko Pietarin radalla, täytyi tulli- ja rajamuodollisuudet silti hoitaa rajalla. Itsenäistymisen jälkeen, ennen toista maailmansotaa, ne hoidettiin Rajajoen ja Valkeasaaren asemilla. Kun sodan jälkeen liikenne palasi normaaliksi, rajamuodollisuudet Suomen puolella hoidettiin Vainikkalan asemalla. Rajamuodollisuuksiin kuului rajan molemmin puolin passien ja muiden matkustusasiakirjojen tarkastus sekä tullattavan tavaran …

Raja- ja tullimuodollisuudet 2000-luvulla Lue lisää »

Junalla itään -hanke

Vuonna 2010 oli kehityksessä päästy viimein siihen pisteeseen, että Helsingin ja Pietarin välille voitiin asettaa kulkuun nopea juna – Allegro. Suomen Rautatiemuseo halusi siksi kokoelmiinsa aineistoa matkustamisesta Sibeliuksella, Repinillä ja Allegrolla. Yhteistyössä Venäjän Rautatiemuseon kanssa käynnistettiin projekti Junalla itään. Suomen Rautatiemuseon tehtävänä valtakunnallisena erikoismuseona oli myös tallentaa nykypäivää. Idän liikenteen murros vuonna 2010 vaati dokumentointia …

Junalla itään -hanke Lue lisää »

Matkalla Sibeliuksella Helsingistä Pietariin

Sotien jälkeen matkustus junalla Suomen ja Neuvostoliiton välillä oli palannut normaaliksi liikenteeksi vasta vuonna 1953. Venäläisillä päivä- ja yöjunilla kuljettiin Helsingin sekä Leningradin ja Moskovan välillä. Vuonna 1992 aloitti ensimmäinen Suomalainen juna liikennöinnin Pietariin. Juna sai nimen Sibelius. Helsinki–Leningrad väliä kulkenut pikajuna muuttui päiväjunaksi vuonna 1978. Vuonna 1982 se sai nimen Repin. Ensimmäinen suomalainen, tai …

Matkalla Sibeliuksella Helsingistä Pietariin Lue lisää »