Kuukausi: syyskuu 2020

Pietarin rata nyt ja tulevaisuudessa

Pietarin rata on tärkeä rataosa, jonka kehittäminen on tärkeää myös tulevaisuudessa. Tulevaisuudessa Pietarin radalla tehdään uudistuksia, jotka mahdollistavat muun muassa junien nopeuksien ja kiskopainojen nostot. Vaativaa kunnossapitoa Pietarin rata on tänään tekniikaltaan hyvätasoinen, raskaskiskoinen, kauko-ohjattu, sähköistetty ja junien automaattisella kulunvalvonnalla varustettu rautatie. Se on kaksiraiteinen lukuun ottamatta Luumäki–Vainikkala–Viipuri-osuutta. Suurin nopeus on Riihimäeltä Hakosiltaan 140 km/h, …

Pietarin rata nyt ja tulevaisuudessa Lue lisää »

Riihimäki–Pietari -radan suojeltujen asema-alueiden puistoista

Asemapuistoja ja asema-alueita on suojeltu jo yli 20 vuotta valtakunnan tasolla rautatiesuojelusopimuksella ja myöhemmin paikallisella tasolla asemakaavoilla. Aikaisempia puistosuunnitelmia vertaamalla nykypäivän tilanteeseen saadaan selville, miten puistot ovat muuttuneet 150 vuoden aikana. Asemapuistoissa on aistittavissa monenlaisia ajallisia kerroksia.  Asemapuistot perustettiin 1800-luvun lopulla ja vuosisadan vaihtuessa niitä oli Suomessa jo 150 asemalla. Edustavimmillaan ja laajimmillaan puistot olivat …

Riihimäki–Pietari -radan suojeltujen asema-alueiden puistoista Lue lisää »

Kerava–Lahti Oikorata: nopeampi junayhteys itään

Pietarin radalla junat hurahtelevat nykyään Oikoradalla: Keravan ja Lahden välisellä uudella rataosuudella. Oikoradan avaamisen myötä junayhteydet itään nopeutuivat ja Riihimäki–Lahti -rata jäi paikallisliikenteen ja tavarajunien käyttöön. Suunnitelmia 1900-luvun alusta Idän suunnan ratojen nopeuttamisesta on puhuttu jo yli sata vuotta. Reilu kymmenen vuotta sitten toive Pietarin radan oikaisusta toteutui: Oikorata Kerava–Lahti valmistui 2006. Oikoradalla kulkevat nykyisin …

Kerava–Lahti Oikorata: nopeampi junayhteys itään Lue lisää »

Liikematkustus VR:n esitteissä

VR markkinoi liikematkustajille 1990- ja 2000-luvulla idän junia erityisesti sarjalippujen edullisuudella. Myös matka-ajan hyötykäyttömahdollisuuksilla pyrittiin vetoamaan kiireisiin säännöllisiä työmatkoja tekeviin työntekijöihin. 1990-luvulla liikematkat Venäjälle olivat kasvussa. Uusi suomalainen Sibelius-juna oli aloittanut liikennöintinsä vuonna 1992 venäläisen Repin-junan rinnalla. Lähtöjä Pietariin oli siis saatavilla entistä enemmän, kolme lähtöä joka päivä. Yhä useammalla työntekijällä oli tarvetta päästä Pietariin …

Liikematkustus VR:n esitteissä Lue lisää »

125 vuotista rataa juhlittiin Lahdessa

Pietarin radan 125-vuotisjuhlaa juhlittiin erityisesti Lahdessa, sillä se merkkasi samalla Lahden kaupungin 90-vuotissyntymäpäivää. Monipuolista ohjelmaa järjestettiin sekä kutsuvieraille että kaupunkilaisille. Pietarin radan juhlavuotta vuonna 1995 juhlittiin sekä kutsuvierastilaisuudella Lahden kaupunginteatterilla että avoimella juhlatilaisuudella Lahden rautatieasemalla. Yhteistyötä tehtiin monen tahon kanssa ja juhlassa oli mukana myös vieraita Venäjältä. Kutsuvierasseminaarin avasi rautatiemusiikkia soittava yhtye. Esitelmiä kuultiin sekä …

125 vuotista rataa juhlittiin Lahdessa Lue lisää »

Radan sähköistys

Pietarin radan sähköistäminen kokonaisuudessaan sähköistyksen idean alkuajoilta koko rataosan sähköistämiseen Helsingistä Leningradiin kesti yli 70 vuotta. Radan sähköistäminen oli merkkipäivä, jota juhlittiin Vainikkalassa yhdessä kansainvälisten vieraiden kanssa. Rautateiden sähköistämisellä on juurensa 1800-luvun lopussa, jolloin Euroopassa tehtiin ensimmäisiä kokeiluja sähkökäyttöisillä vetureilla, sekä todettiin sähkön käyvän mainiosti virtalähteeksi esimerkiksi raitiovaunuihin sekä kaupunkien lähiliikenteeseen. Ruotsissa ensimmäinen varsinaisen rautatien …

Radan sähköistys Lue lisää »

Satavuotiaan radan juhlat kruunasi juhlajuna

Pietarin rataa juhlittiin ensimmäisen kerran isoin juhlallisuuksin sen 100-vuotisjuhlavuonna. Juhlia järjestettiin perinteisillä rautatiepaikkakunnilla: Riihimäellä ja Kouvolassa. Pietarin satavuotista taipaletta juhlittiin näyttävästi Riihimäellä. Juhla oli samalla Riihimäen juhlaa, olihan rata käytännössä synnyttänyt kaupungin. Juhlallisuuksissa muistettiin kaupungin iäkkäimpiä kukittamalla vanhin riihimäkeläinen sekä vanhin rautatieläinen. Rautatiepuistossa paljastettiin Topparoikka-patsas. Aseman seinään oli juhlan kunniaksi tehty muistolaatta. Lisäksi Riihimäen kaupunginmuseossa …

Satavuotiaan radan juhlat kruunasi juhlajuna Lue lisää »

Virallisia ja epävirallisia vierailuita: valtiomiesten matkoja rataa pitkin

Pietarin rata on ollut tärkeä yhteys myös Suomen ja Venäjän valtiollisten suhteiden ylläpitämisen kannalta. Aineistoista piirtyy kuva valtiovierailuista vuosikymmenten takaa, Urho Kekkosen presidenttiyden alkuajoilta. Pietarin rataa pitkin ovat valtiomiehet molemmin puolin rataa päässeet vuoroin vierailulle Helsinkiin, vuoroin Pietariin. Joskus matkaa on jatkettu pääteasemaa pidemmällekin. Viralliset valtiovierailut ja epäviralliset käynnit ovat olleet hyviä tilaisuuksia ylläpitää valtioiden …

Virallisia ja epävirallisia vierailuita: valtiomiesten matkoja rataa pitkin Lue lisää »

Ankarat sotavuodet 1939–44 Pietarin radalla

Pietarin radalla oli suuri merkitys suomalaisten sotaponnisteluissa erityisesti talvisodasta jatkosodan loppuun. Radalla kulki merkittävä osuus Suomen armeijan kuljetuksista, mutta myös siviilien evakuointikuljetukset. Sota katkaisi liikennepolitiikan kehityksen. Ennen sotaa Suomessa oli haettu poliittisesti uutta suuntaa tulevaisuuden liikenteelle. Autoliikenteen lisääntyminen oli 1930-luvulla käynyt selväksi, joten sen kehittämiseen haluttiin panostaa. Päättäjät miettivät esimerkiksi uusia teiden kestopäällystyshankkeita, jotta autoliikenteestä …

Ankarat sotavuodet 1939–44 Pietarin radalla Lue lisää »

Hiekkarantojen Terijoki: Huvilaelämää Kannaksella

Reilun viidenkymmenen kilometrin päähän Pietarista syntyi venäläisen ylimystön suosima huvila-alue. Terijoen alueen pitkät hiekkarannat houkuttelivat kesänviettäjiä. Vilkkainta seudulla oli juuri ennen ensimmäistä maailmansotaa, mutta senkin jälkeen Terijoesta kehittyi suomalaisten suosima kesäpaikka. Varakkaalla pietarilaisella väestöllä oli ongelma: keisari oli rajoittanut matkustamista Eurooppaan, mutta ylimystöllä oli tapana viettää kesiään poissa kaupungista, maaseutuhuvilassa tai ulkomailla. Heidän katseensa kääntyivätkin …

Hiekkarantojen Terijoki: Huvilaelämää Kannaksella Lue lisää »