Rautatiet kuljettavat sivistystä ja uusia aatteita sekä ihmisiä paikasta toiseen, mutta tavaraliikenne on se liikenteen muoto, jonka vaikutus on huomattava, mutta joka jää helposti taustalle. Riihimäki–Pietari radalla tavaraliikenteen osuus on ollut merkittävä. Kun Pietarin rataa rakennettiin, tilattiin radan käyttöön 23 tavaraliikenneveturia ja 789 tavaravaunua. Tavaraliikenteen radalla uskottiin olevan vilkasta. Tämä usko osoittautui pian todeksi ja …
Transito tarkoittaa kauttakulkua. Sillä kuvataan rautateillä valtioiden läpi kulkevaa liikennettä. Suomessa transitoliikennettä on mm. Hangon satamasta itärajan yli kulkeva liikenne tai idästä Tornion kautta länteen suuntautuva liikenne. VR julkaisi 1960-luvun lopulla pienen vihkosen, jonka tarkoituksena oli esitellä mahdollisuuksia toimittaa tavaraa Neuvostoliiton kautta kolmansiin maihin tai päinvastoin rautateitse. Valtionrautateillä rautatiehallituksen markkinointitoimisto, liikennepiirien päälliköt ja liikenneasiamiehet hoitivat …
Kun rata Pietariin päätettiin rakentaa, todettiin myös keisarin tarvitsevan omat junanvaununsa matkustamiseen suuriruhtinaskunnassa. Vaunuja tilattiin lopulta omat keisarille ja keisarinnalle, sekä salonkivaunu, ruokasalivaunu, keittiövaunu ja lämmitysvaunu. Suomalaisesta keisarin junasta on säilynyt kolme loisteliasta vaunua: keisarin vaunu, keisarinnan vaunu ja salonkivaunu, sekä jonkin verran irtaimistoa esimerkiksi ruokasalivaunusta. Keisarin vaunu A2 ja ruokasalivaunu A3 tilattiin molemmat Saksasta. …
Sotien jälkeen matkustus junalla Suomen ja Neuvostoliiton välillä oli palannut normaaliksi liikenteeksi vasta vuonna 1953. Venäläisillä päivä- ja yöjunilla kuljettiin Helsingin sekä Leningradin ja Moskovan välillä. Vuonna 1992 aloitti ensimmäinen Suomalainen juna liikennöinnin Pietariin. Juna sai nimen Sibelius. Helsinki–Leningrad väliä kulkenut pikajuna muuttui päiväjunaksi vuonna 1978. Vuonna 1982 se sai nimen Repin. Ensimmäinen suomalainen, tai …
Helsinki–Moskova ja Helsinki–Leningrad/Pietari välejä kuljettiin pitkään kulttuurihenkilöiden mukaan nimetyillä junilla – Tolstoi, Repin ja Sibelius. Sotien jälkeen normaali matkustajayhdysliikenne Suomen ja Neuvostoliiton välisillä rautateillä pääsi alkamaan vasta vuoden 1953 lokakuussa. Kulussa oli alkuun vuoropäivinä suuntaansa kulkenut yöjuna välillä Leningrad–Helsinki, mutta jo heti seuraavana vuonna yöjunalla pääsi jo Moskovaan, kun lisävaunu vaihdettiin Leningradissa junasta toiseen. Nykyään …
Vuonna 1934 Valtionrautatiet kehitti uuden matkailutuotteen rengasmatkat – kiertomatkalipun kotimaanmatkailuun. Seuraavana vuonna julkaistiin, Rengasmatkojen myyntiä tukemaan, vihkosarja ”Vaunun ikkunasta näkyy…”, jossa esiteltiin matkanvarren maisemia eri puolilta Suomen ratoja. Vihkosarjan toisessa osassa esiteltiin junamatka Riihimäeltä Rajajoelle. Valtionrautateiden kustantama kolmen vihon kokoelma ”Vaunun ikkunasta näkyy…” vuodelta 1935 esitteli rataosittain radanvarren nähtävyyksiä. Vihkosten mainospuheessa mainittiin, kuinka matkustaja ihmettelee …
Vuonna 1934 Valtionrautatiet kehitti uuden matkailutuotteen Rengasmatkat – kiertomatkalipun kotimaanmatkailuun. Rengasmatkojen yksi suosikkikohde aina sotavuosiin asti oli Viipuri. Vuoden 1934 kesäksi VR aloitti uuden mainoskampanjan. Kyse oli tuoreen mainosjaoston ideasta uudeksi matkailutuotteeksi. Erilaisia kiertomatkalippuja oli ollut tarjolla aikaisemminkin, mutta nyt ne oli paketoitu selkeäksi paketiksi ja esiteltiin uudella tavalla. Esitteessä oli kierrosten mallit ja niistä …
VR markkinoi liikematkustajille 1990- ja 2000-luvulla idän junia erityisesti sarjalippujen edullisuudella. Myös matka-ajan hyötykäyttömahdollisuuksilla pyrittiin vetoamaan kiireisiin säännöllisiä työmatkoja tekeviin työntekijöihin. 1990-luvulla liikematkat Venäjälle olivat kasvussa. Uusi suomalainen Sibelius-juna oli aloittanut liikennöintinsä vuonna 1992 venäläisen Repin-junan rinnalla. Lähtöjä Pietariin oli siis saatavilla entistä enemmän, kolme lähtöä joka päivä. Yhä useammalla työntekijällä oli tarvetta päästä Pietariin …
Ravintolavaunut tulivat ensimmäisinä Suomessa Pietarin juniin. Ravintolavaunuliikennettä hoiti pitkään ranskalainen yhtiö, jota kutsuttiin tuttavallisesti ”Kansainväliseksi”. Ravintolavaunutoiminta alkoi Suomen rautateillä toukokuussa 1912, kun ranskalainen rautatieyhtiö, Compagnie Internationale des Wagons-Lits et des Grands Express Européens, aloitti toimintansa Suomessa. Muutamia vaunuja oli jo ollut liikenteessä heti sopimuksen solmimisen jälkeen loppuvuodesta 1911. Tätä ennen junat pysähtyivät pidempään määrätyillä asemilla, …
Nykyään Suomen rataverkolla varsinaista lähiliikennettä voi sanoa olevan pääkaupunkiseudulla. Pietarin radalla on kuitenkin sen historian aikana ollut tiivistäkin paikallisliikennettä, erityisesti radan itäisimmissä osissa. Pietarista raiteita pitkin länteen Pietarin paikallisliikenteen suosio yllätti radan avaamisen jälkeen. Junakalusto ei tuntunut riittävän liikenteen kysyntään verrattuna. Pian huomattiin, että Pietarin päähän rataa olisi saatava toinen raide tehokkaan paikallisliikenteen hoitamiseksi. Toista …