Työntekoa radalla

Suomalainen konduktööri on mukana venäläisissä junissa Vainikkalaan asti ja suomalaisissa Venäjälle menevissä junissa koko matkan. Konduktöörin tärkein tehtävä on huolehtia junaturvallisuudesta. Näkyvin tehtävä taas on asiakaspalvelu ja lippujen tarkistus: yhdysliikenteessä myös muiden matkustusasiakirjojen tarkastus. Kun konduktöörinä pääsee työskentelemään kansainväliseen junaan, tarvitsee normaalien konnarin taitojen lisäksi myös kielipäätä. Ilman venäjän osaamista oli Sibeliuksessa mahdotonta työskennellä. Junassa …

Konduktöörinä Venäjän junissa Lue lisää »

Radan varrelle, keskeisille liikennepaikoille, sijoitettiin varikoita, joissa veturit (ja vaunut) saattoivat yöpyä ja joissa niitä pystyttiin huoltamaan, sekä tekemään kevyitä kunnossapitotöitä. Varikot olivat konepajojen alaisia ja varikko vastasi tietyn rataosuuden kalustosta. Niitä oli Riihimäen – Pietarin rataosalla sijoitettuna Pietariin, Viipuriin ja Maaskolaan, Kaipiaisiin, Kouvolaan, Lahteen sekä Riihimäelle. Radan valmistuessa varikoita oli Pietarissa, Viipurissa, Kaipiaisissa, Lahdessa …

Varikot Pietarin radalla Lue lisää »

Kun Suomeen rakennettiin 1800-luvulla uusi rataosa, sitä varten rakennettiin myös konepaja, jossa voitiin korjata radan kalustoa ja valmistaa tarve-esineitä. Ensimmäinen konepaja, Helsingin–Hämeenlinnan rautatietä varten, perustettiin Helsinkiin aseman läheisyyteen. Riihimäen–Pietarin rautatietä varten rakennettiin konepaja Viipuriin. Myös Pietariin rakennettiin pieni konepaja. Viipurin konepaja valmistui Viipurin aseman läheisyyteen vuonna 1869 verrattain vaatimattomana. Tarkoitus oli, että pajalla voitaisiin suorittaa …

Viipurin konepaja Lue lisää »

Pietarin rataa suunniteltiin jo pitkään ennen kuin varsinainen radan rakentaminen aloitettiin. Nälkävuodet 1860-luvun lopussa saivat vihdoin radanrakennukseen puhtia, ja rata saatiin valmiiksi uuden vuosikymmenen alkaessa. Helsingin ja Pietarin välistä yhteyttä pohdittiin jo Suomen ensimmäisen ratayhteyden ollessa vasta tekeillä. Rata Helsingistä Hämeenlinnaan oli valikoitunut rakennettavaksi muun muassa Helsingin huoltoyhteyksien helpottamiseksi. Yhteydet sisämaahan olivat huonot Helsingin hankalan …

Pitkä tie radaksi: Pietarin radan syntyvaiheet Lue lisää »

Pietarin radan sähköistäminen kokonaisuudessaan sähköistyksen idean alkuajoilta koko rataosan sähköistämiseen Helsingistä Leningradiin kesti yli 70 vuotta. Radan sähköistäminen oli merkkipäivä, jota juhlittiin Vainikkalassa yhdessä kansainvälisten vieraiden kanssa. Rautateiden sähköistämisellä on juurensa 1800-luvun lopussa, jolloin Euroopassa tehtiin ensimmäisiä kokeiluja sähkökäyttöisillä vetureilla, sekä todettiin sähkön käyvän mainiosti virtalähteeksi esimerkiksi raitiovaunuihin sekä kaupunkien lähiliikenteeseen. Ruotsissa ensimmäinen varsinaisen rautatien …

Radan sähköistys Lue lisää »

Ratavartijalla oli pitkään tärkeä tehtävä rautateillä. Ammattia ei kuitenkaan enää nykyisin ole, sillä ratojen kunnossapito hoituu koneiden avulla. Vanhojen rautatieläisten muistot kertovat kadonneesta ammatista. Ennen radan kunnossapidon kehittymistä rataa ja sen kuntoa tuli valvoa manuaalisesti. Sitä varten olivat ratavartijat. Heillä oli vastuullaan muutaman kilometrin mittainen osa radasta, joka heidän tuli kävellen tarkastaa päivittäin. Tärkeimpänä tehtävänä …

Ratavartijana Pietarin radalla Lue lisää »