Paikkakuntien tarinoita

Reilun viidenkymmenen kilometrin päähän Pietarista syntyi venäläisen ylimystön suosima huvila-alue. Terijoen alueen pitkät hiekkarannat houkuttelivat kesänviettäjiä. Vilkkainta seudulla oli juuri ennen ensimmäistä maailmansotaa, mutta senkin jälkeen Terijoesta kehittyi suomalaisten suosima kesäpaikka. Varakkaalla pietarilaisella väestöllä oli ongelma: keisari oli rajoittanut matkustamista Eurooppaan, mutta ylimystöllä oli tapana viettää kesiään poissa kaupungista, maaseutuhuvilassa tai ulkomailla. Heidän katseensa kääntyivätkin …

Hiekkarantojen Terijoki: Huvilaelämää Kannaksella Lue lisää »

Lahti on merkittävimpiä Pietarin radan ansiosta syntyneitä kaupunkeja. Kun rautatie saavutti Hollolaan kuuluneen Lahden kylän vuonna 1869, alkoi Vesijärven poukaman pienessä maalaiskylässä uusi aika. Kylä kasvoi ja kehittyi ensin kauppalaksi, sitten kaupungiksi. Rautateiden suuri puolestapuhuja, senaattori J. V. Snellman piti raiteita sivistyksen ja kehityksen väylinä. Kehityksen ja sivistyksen hedelmistä Lahti pääsikin osallisiksi, mutta rautatien tulo …

Lahti – junantuomasta kauppalasta rautatiekaupungiksi Lue lisää »

Kaipiaisten asemasta ja sen historiasta ei voi puhua muistamatta aseman puistoa ja lehmuksia. Lehmusrivistö seisoo edelleenkin kujalla osuuskaupalta asemalle. Kaipiaisten aseman kulta-ajasta kertovassa kirjassa ”Vielä on aikaa. Historiaa ja tarinoita kylästä nimeltä Kaipiainen” palataan puiston lehmuksiin ja kylän vilkkaaseen seuraelämään unohtamatta sukupolvien kertomia tarinoita. Kaipiais-nimi tunnettiin jo 1600- ja 1700-luvun kartoissa. Nimen alkuperää on yritetty …

Rautatiehistoriaa ja tarinoita kylästä nimeltä Kaipiainen: ”Piirtyy varjo lehmuksen iltaan tummuvaan” Lue lisää »

Rautatien valmistuttua Pietariin saakka saivat monet suomalaiset ensikosketuksensa kaupunkiin. Sinne pääsi nyt entistä nopeammin ja huokeammalla hinnalla. 1870-luvun matkaopas sekä sanomalehtien matkakertomukset vievät tuon ajan Pietarin tunnelmaan. Pietariin saapuessa matkaajaa odotti ensimmäisenä suuri rautatieasema. Pietarin Suomen asema oli radan ainut kivestä rakennettu asema. Sillä oli syytäkin olla komea, sillä Pietari tarvitsi keisarikunnan pääkaupunkina edustavan rautatieaseman. …

Pietari suomalaisten silmin 1870-luvulla Lue lisää »

Helsinki-Hämeenlinna -radan linjaus ja muutama vuosi myöhemmin tehty päätös Pietarin radan haarautumiskohdasta synnytti eteläisen Hämeen soiseen maastoon uuden paikan, Riihimäen.   Ensimmäisen kerran Riihimäki esiintyy kirjallisessa muodossa vuoden 1856 ehdotuksessa, jossa esitellään ratalinjan valmisteluita ja työasemien paikkoja. Rautatien rakentamisen aikoihin Hausjärven kirkonkirjoissa ja henkikirjoissa Riihimäestä käytettiin nimitystä ”4. asema” ja myöhemmin ”Riihimäen asema”. Kirkonkirjoissa Riihimäki-nimi …

Risteysasema Riihimäki Lue lisää »