Marina Bergström

Kamppailu Suomen hallinnasta: Pietarin rata sisällissodassa 1918

Kommentoi / Radan monia vaiheita ja vaikutuksia / Kirjoittaja

Suomi ajautui vuoden 1917 kuluessa kriisiin, joka kärjistyi seuraavan vuoden alussa sisällissodaksi. Senaatin valkoiset ja sitä vastaan kamppailevat punaiset taistelivat itsenäisen Suomen tulevaisuuden suunnasta. Pietarin rata näytteli näissä sisällissodan taisteluissa suurta roolia. Marraskuussa 1917 Venäjällä koettiin uusi vallankumous. Suomen hallitus päätti julistaa maan itsenäiseksi 6.12.1917. Itsenäistyminen ei kuitenkaan tuonut levottomuuksille loppua. Tammikuun alussa oli jo …

Kamppailu Suomen hallinnasta: Pietarin rata sisällissodassa 1918 Lue lisää »

Pietarin rata ensimmäisen maailmansodan melskeissä

Kommentoi / Radan monia vaiheita ja vaikutuksia / Kirjoittaja

Ensimmäisen maailmansodan aikana Suomi oli Venäjälle merkittävä kauttakulkuliikenteen maa, sillä ratayhteys Eurooppaan syntyi Suomen ratojen kautta Pietarista Tornioon. Liikenne Pietarin radalla täyttyikin pian sodan syttymisen jälkeen erilaisista sota-ajan kuljetuksista. Ensimmäinen maailmansota syttyi heinäkuun lopussa 1914. Se tarkoitti Suomessakin sotatilaa, vaikka suomalaiset eivät varsinaisesti sotaan osallistuneetkaan. Suomen armeija oli nimittäin lakkautettu ja Suomi maksoi Venäjälle siitä …

Pietarin rata ensimmäisen maailmansodan melskeissä Lue lisää »

Jugendia ja kansallisromantiikkaa – Eliel Saarisen Viipurin asema

Kommentoi / Rata ja rakenteet / Kirjoittaja

Viipurin uuden aseman rakentaminen osui samoihin aikoihin kuin Helsingin aseman. Suomen vilkkaimpien kaupunkien oli aika saada liikennemääriä vastaavat asemat. Eliel Saarisen suunnittelema Viipurin asema oli aikanaan kaupungin nähtävyys. 1900-luvun alussa oli käynyt selväksi, että matkustaja- ja tavaraliikenteen määrät olivat joillain asemilla kasvaneet niin, että vanhat asemat ja ratapihat olivat jääneet auttamattoman pieniksi. Siispä 1904 järjestettiin …

Jugendia ja kansallisromantiikkaa – Eliel Saarisen Viipurin asema Lue lisää »

”Kuin kiskoille nostettu Kämp” – Kansainvälisen makuuvaunuyhtiön ravintolavaunut Pietarin radalla

Kommentoi / Liikennettä 150 vuoden ajalta / Kirjoittaja

Ravintolavaunut tulivat ensimmäisinä Suomessa Pietarin juniin. Ravintolavaunuliikennettä hoiti pitkään ranskalainen yhtiö, jota kutsuttiin tuttavallisesti ”Kansainväliseksi”. Ravintolavaunutoiminta alkoi Suomen rautateillä toukokuussa 1912, kun ranskalainen rautatieyhtiö, Compagnie Internationale des Wagons-Lits et des Grands Express Européens, aloitti toimintansa Suomessa. Muutamia vaunuja oli jo ollut liikenteessä heti sopimuksen solmimisen jälkeen loppuvuodesta 1911. Tätä ennen junat pysähtyivät pidempään määrätyillä asemilla, …

”Kuin kiskoille nostettu Kämp” – Kansainvälisen makuuvaunuyhtiön ravintolavaunut Pietarin radalla Lue lisää »

Paikallisliikenne Pietarin radalla

Kommentoi / Liikennettä 150 vuoden ajalta / Kirjoittaja

Nykyään Suomen rataverkolla varsinaista lähiliikennettä voi sanoa olevan pääkaupunkiseudulla. Pietarin radalla on kuitenkin sen historian aikana ollut tiivistäkin paikallisliikennettä, erityisesti radan itäisimmissä osissa. Pietarista raiteita pitkin länteen Pietarin paikallisliikenteen suosio yllätti radan avaamisen jälkeen. Junakalusto ei tuntunut riittävän liikenteen kysyntään verrattuna. Pian huomattiin, että Pietarin päähän rataa olisi saatava toinen raide tehokkaan paikallisliikenteen hoitamiseksi. Toista …

Paikallisliikenne Pietarin radalla Lue lisää »

Ratavartijana Pietarin radalla

Kommentoi / Työntekoa radalla / Kirjoittaja

Ratavartijalla oli pitkään tärkeä tehtävä rautateillä. Ammattia ei kuitenkaan enää nykyisin ole, sillä ratojen kunnossapito hoituu koneiden avulla. Vanhojen rautatieläisten muistot kertovat kadonneesta ammatista. Ennen radan kunnossapidon kehittymistä rataa ja sen kuntoa tuli valvoa manuaalisesti. Sitä varten olivat ratavartijat. Heillä oli vastuullaan muutaman kilometrin mittainen osa radasta, joka heidän tuli kävellen tarkastaa päivittäin. Tärkeimpänä tehtävänä …

Ratavartijana Pietarin radalla Lue lisää »

Matkustusta 1800-luvun lopulla

Kommentoi / Liikennettä 150 vuoden ajalta / Kirjoittaja

Matkustus on muuttunut paljon 150 vuodessa. Silloin puuvaunut eivät kiitäneet koko radan mittaa vain muutamassa tunnissa, vaan matkanteko oli paljon hitaampaa. Matkustamisen syyt olivat myös erilaiset kuin nykypäivänä. Rautatie toi Pietarin lähemmäksi suomalaisia. Yhä useammalla oli mahdollisuus päästä tuohon Itämeren metropoliin. Juna kuljetti matkustajat Helsingistä ensin 14 tunnissa, mutta jo vuosisadan vaihteessa matkaan kului nopeimmillaan …

Matkustusta 1800-luvun lopulla Lue lisää »

Korian silta

Kommentoi / Rata ja rakenteet / Kirjoittaja

Korian siltaa tituleerataan monesti Suomen merkittävimmäksi sillaksi. Silta on ansainnut maineensa, sillä se on Suomen vanhin ristikkosilta. Kymijoen ylittävät Korian sillat ovat nykyään kolmen sillan kokonaisuus, joka kertoo siltarakentamisen historiasta. Rautateiden rakentaminen muutti siltatekniikkaa Suomessa. Ennen siltoja oli rakennettu lähinnä puusta ja kivestä, mutta rautateiden tulon myötä siltojen kasvavat kuormitukset vaativat uudenaikaisempia rakenteita. Ensimmäiset rautatiesillat …

Korian silta Lue lisää »

Asemapuisto – ensimmäisiä julkisia puistoja maassamme

Kommentoi / Radan monia vaiheita ja vaikutuksia / Kirjoittaja

Asema-alueiden ominaispiirre on rakennusten ja ulkotilojen tiivis vuoropuhelu. Rautatieasemapuistot rakennettiin samaan aikaan kuin asemarakennukset. 1900-luvun alussa asemapuistoja oli jo yli 150, mutta laajimmillaan ne olivat 1950–1960-luvuilla, jolloin puistoja oli 500 liikennepaikalla. Riihimäki–Pietari -radan asemat saivat ensimmäiset puistonsa 1870-luvulla. Asemapuistojen kaarevat käytävät ja näyttävät pensasistutukset sekä puistopuut olivat englantilaista, luonnonmukaista puistotyyliä. Komeimmat kasvit ja kukkaistutukset olivat …

Asemapuisto – ensimmäisiä julkisia puistoja maassamme Lue lisää »

Vääksyn kanava

Kommentoi / Rata ja rakenteet / Kirjoittaja

Kanavat liittyivät varsinkin vielä 1800-luvulla tiiviisti rautateihin. Kuljetusketjun mietintä rautateiltä vesireiteille ja toisin päin oli tärkeä osa myös Pietarin radan suunnittelua. Ilman Vääksyn kanavaa tuo ketju olisi jäänyt Pietarin radalla vajavaiseksi. Jo vuosien 1863–64 valtiopäivillä säädyt päättivät, että Lahden rautatien kanssa samaan aikaan olisi rakennettava Päijänteen ja Vesijärven välinen kanava. Kanava oli tärkeä rautatien kannalta, …

Vääksyn kanava Lue lisää »