Kanavat liittyivät varsinkin vielä 1800-luvulla tiiviisti rautateihin. Kuljetusketjun mietintä rautateiltä vesireiteille ja toisin päin oli tärkeä osa myös Pietarin radan suunnittelua. Ilman Vääksyn kanavaa tuo ketju olisi jäänyt Pietarin radalla vajavaiseksi.
Jo vuosien 1863–64 valtiopäivillä säädyt päättivät, että Lahden rautatien kanssa samaan aikaan olisi rakennettava Päijänteen ja Vesijärven välinen kanava. Kanava oli tärkeä rautatien kannalta, sillä yhteys Lahteen haluttiin juuri sen sijainnin vuoksi. Lahdesta pääsisi kanavan kautta Päijänteelle, jonka resurssit näin ollen virtaisivat Lahden kautta muualle Suomeen ja kauemmaskin. Kanavalle luontaisin paikka oli Vääksy, sillä sen kohdalla kannaksen läpi kulki Vääksynjoki, mikä helpotti kanavan rakennustöitä. Vääksyn kanava siis sisällytettiin radan kustannuksiin valtiopäivillä 1863–64, ja kanavaa pidettiin radalle elintärkeänä.
Vääksystä, tai Anianpellosta, joka oli seudun kyläkeskus, oli hyvät yhteydet Jyväskylään. Säännöllinen laivaliikenne Päijänteen päästä päähän alkoi, kun Jyväskylä sai kaupunkioikeudet 1837. 1850-luvun puolivälissä, Krimin sodan aikaan, Päijänteellä nähtiin ensimmäinen höyrylaiva. Höyrylaivaliikenne olikin merkittävä askel sisävesiliikenteen tehostamisessa.
Koska ratahanke kaatui rahoitusvaikeuksiin, kanavaakaan ei saatu vielä rakennettua. Vääksyn kanava oli rautateiden ohella keskustelussa uudelleen seuraavilla valtiopäivillä 1867. Sen rakentaminen hyväksyttiinkin seuraavana vuonna, ja työt aloitettiin lokakuussa 1868. Valmista tuli 16.12.1871.
Roosa Ruotsalainen
Suomen Rautatiemuseo
Käytetyt lähteet:
Halila, Aimo: Lahden historia. Lahden kaupunki, Lahti 1958.