Pietarin rata on tärkeä rataosa, jonka kehittäminen on tärkeää myös tulevaisuudessa. Tulevaisuudessa Pietarin radalla tehdään uudistuksia, jotka mahdollistavat muun muassa junien nopeuksien ja kiskopainojen nostot.
Vaativaa kunnossapitoa
Pietarin rata on tänään tekniikaltaan hyvätasoinen, raskaskiskoinen, kauko-ohjattu, sähköistetty ja junien automaattisella kulunvalvonnalla varustettu rautatie. Se on kaksiraiteinen lukuun ottamatta Luumäki–Vainikkala–Viipuri-osuutta. Suurin nopeus on Riihimäeltä Hakosiltaan 140 km/h, Hakosillasta Lahden ja Kouvolan kautta Luumäelle 200 km/h ja Luumäeltä Vainikkalaan 140 km/h. Oikorata Keravalta lähelle Lahtea sallii jopa 220 km/h nopeuden. Myös Venäjän puolella suuri osa radasta mahdollistaa 200 km/h nopeuden. Tavaraliikenteen suurin sallittu akselipaino on muutoin 25 tonnia, mutta Riihimäeltä Hakosiltaan 22,5 tonnia.
Pietarin rata on sekaliikennerata eli sillä kulkee sekä nopeaa henkilöliikennettä 200 km/h että samanaikaisesti hyvin raskasta tavaraliikennettä. Kunnossapidolle tämä on haaste, koska varsinkin raskaat tavarajunat kuluttavat raidetta, mutta geometrian tulee olla joka hetki nopean henkilöliikenteen edellyttämässä kunnossa. Toisaalta raskas tavaraliikenne synnyttää jossain määrin tärinää, jota vaimennetaan mahdollisuuksien mukaan.
Raiteen routiminen on aiheuttanut nopeusrajoituksia nopealle liikenteelle, mm. Allegro-junille. Routakorjauksia on jouduttu tekemään 2010-luvulla lähinnä Kouvolan ja Luumäen välillä. Työt ovat nyt pitkälti valmiit. Rautatien sillat ovat tehtyjen peruskorjausten jälkeen hyvässä kunnossa.
Talvikunnossapidossa on oltava valmiudet suurten ratapihojen, kuten Kouvolan, tehokkaaseen lumenpoistoon. Kouvola on erittäin tärkeä ratapiha ja liikenteen on toimittava kaikissa olosuhteissa.
Tulevaisuuden näkymiä
Pietarin rata on jatkossakin niin henkilö- kuin tavaraliikenteen valtaväylä. Se kuuluu Euroopan laajuisen TEN-T-liikenneverkkoon ja Lahdesta Vainikkalaan sen tärkeimpään ydinverkkoon. TEN-T-verkon tavoitteena on turvallinen ja kestävä EU:n liikennejärjestelmä, joka edistää tavaroiden ja ihmisten saumatonta liikkumista.
Pietarin radalla on myös suuri matkailupotentiaali. Se yhdistää Helsinki–Vantaan lentoaseman pääkaupunkiseudun kehäradan kautta Venäjän suunnan matkailuun.
Aikanaan ainakin osalla reitistä ajettaneen 250 km/h nopeutta. Kerava–Lahti -oikoradan geometria tehtiin kaukoviisaasti jo alun perin 300 km/h nopeudelle, sähköistys jo nyt 250 km/h vauhdille ja raideväli 4,7 metriä 300 km/h nopeudelle. Koeajoissa on jo ajettu noin 250 km/h ongelmitta.
Tulevaisuuden kansainvälisen liikenteen junat suunniteltaneen vähintään 250 km/h nopeudelle, mikä on helposti hyödynnettävissä oikoradalla Haarajoelta Hakosiltaan. Hakosilta–Lahti -välillä ei nopeutta pystytä nostamaan, Lahti–Kouvola -välillä vain rajoitetusti monien kaarteiden takia, mutta Kouvola–Luumäki -välillä tämä olisi teknisesti mahdollista kasvattamalla osuuden kaksoisraiteen raideväliä. Nyt raiteet ovat liian lähellä toisiaan yli 200 km/h nopeuksia varten. Nopeasta lisäraiteesta Luumäeltä Vainikkalaan on keskusteltu jo pitkään. Linjauksia idän suunnan kehittämisestä tehdään työn alla olevassa 12-vuotisessa valtakunnallisessa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa.
Tavaraliikenteen tulevaisuutta on akselipainon korottaminen Lahden ja Riihimäen välillä nykyisestä 22,5 tonnista 25 tonniin. Muutoin tämä raskas akselipaino on jo käytössä koko reitillä. Kevyempi Lahti–Riihimäki -välin akselipaino rajoittaa mm. Venäjältä tulevien transitotavarajunien akselipainoa viimeistään siinä vaiheessa, kun junien kulkureittien kaikkien muiden rataosuuksien painot on korotettu.
Venäjän puolella tavaraliikenne Viipurin ja Pietarin välillä on jo suurelta osin siirretty uudelle pohjoisemmalle radalle ja alkuperäinen rata on kunnostettu nopealle henkilöliikenteelle.
Pietarin radan turvalaitteet ovat nyt ajan tasalla, mutta seuraava uusiminen on näillä näkymin ohjelmassa 2030-luvun alkupuoliskolla, jolloin radan Suomen puoleisella osuudella siirrytään yleiseurooppalaiseen ETCS-kulunvalvontajärjestelmään.
Pietarin rata on tulevaisuudessakin liikenteen valtaväylä, jonka kulttuuriarvo ja historia tulee tuntea uuden kehittämisen rinnalla.
Markku Nummelin
Väylävirasto