Korian siltaa tituleerataan monesti Suomen merkittävimmäksi sillaksi. Silta on ansainnut maineensa, sillä se on Suomen vanhin ristikkosilta. Kymijoen ylittävät Korian sillat ovat nykyään kolmen sillan kokonaisuus, joka kertoo siltarakentamisen historiasta.
Rautateiden rakentaminen muutti siltatekniikkaa Suomessa. Ennen siltoja oli rakennettu lähinnä puusta ja kivestä, mutta rautateiden tulon myötä siltojen kasvavat kuormitukset vaativat uudenaikaisempia rakenteita. Ensimmäiset rautatiesillat rakennettiin kuitenkin puusta, mutta nopeasti rakennusaineisiin tuli mukaan myös rauta. Korian vanha rautatiesilta on ensimmäisiä rautarakenteisia ristikkosiltoja Suomessa. Se rakennettiin Riihimäki–Pietari -radan rakentamisen yhteydessä vuonna 1870. Kymijoen ylitys oli ratalinjalla yksi suurimmista vesistönylityksistä ja siksi myös yksi haastavimmista.
Sillan rakenteet tilattiin Englannista. Yli 60 metriä pitkä pääjänne oli keittorautaa, ja reunajänteet rakennettiin alkujaan puusta. Sillan rakenteena käytettiin niin sanottua Howen-ristikkoa, joka oli kehitetty Yhdysvalloissa vuonna 1840. Sillan osat kuljetettiin 70 tavaravaunussa kiskoja pitkin Kymijoen rantaan.
Korian sillan rakentaminen ei mennyt aivan niin kuin insinöörit aluksi suunnittelivat. Rakennusajankohdaksi oli valikoitunut talvi, sillä suunnitelmissa oli jäädyttää sillan kohdalle jääsilta, jonka avulla silta voitaisiin rakentaa. Tammikuussa 1870 pakkasia ei kuitenkaan tullut. Jääsillan sijasta rakennettiin sulaan veteen telineet sillalle ja silta kasattiin joenrannalla valmiiksi. Telineiden rakentaminen oli jo pitkällä, kun joki sitten jäätyikin ja jäälohkareet veivät telineet mennessään.
Sillan rakentamisella oli kiire, sillä työnjohtajat eivät halunneet hukata pakkasten tuomaa mahdollisuutta hyödyntää jääsiltaa. Jääsilta rakennettiin jäälohkareista, ja sen apurakenteet kiinnitettiin joen pohjakallioon. Työ oli hidasta, sillä yhden reiän poraamiseen saattoi mennä jopa viikko. Siksi töitä tehtiin yötä päivää. Apurakenteiden tullessa valmiiksi maaliskuussa silta vieritettiin paikalleen.
Korian uudempi rautatiesilta valmistui vuonna 1923 ja se otettiin käyttöön muutaman vuoden kuluttua. Vanhaa siltaa oli korjattu moneen otteeseen, sen puiset jänteet oli vaihdettu teräksisiin 1880 ja sillan rakenteita oli vahvistettu 1900-luvun alussa. Sen kantokyky ei kuitenkaan riittänyt enää, joten päätettiin rakentaa uusi betoninen silta rautatieliikennettä varten. Samalla sillalle suunniteltiin kaksi raidetta sujuvampaa liikennettä varten. Sillan suunnittelusta ja rakentamisesta järjestettiin kilpailu, jossa tarjouksia tuli 20 kappaletta. Voittajaksi valikoitui suomalainen Ab Constructor Oy, jolla oli kokemusta betonisiltojen rakentamisessa rautateille.
Vanha silta muutettiin tieliikennesillaksi uuden valmistuessa. Nykyään siltoja on kolme, sillä kokonaisuutta on täydentänyt vuonna 1985 valmistunut maantiesilta. Vanhin ristikkosilta palvelee kevyenliikenteenväylänä ja betonisilta edelleen rautatieliikennettä. Varsinkin vanhin silta on Suomessa harvinaisuus, sillä yhtä vanhoja ristikkosiltoja ei ole säilynyt käytössä.
Roosa Ruotsalainen
Suomen Rautatiemuseo
Käytetyt lähteet:
Korian sillat, Kouvola. Museoviraston valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY -sivusto.
Siltojemme historia. Toim. Seppo Aitta. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto ry, Helsinki 2004.
Talvi, Veikko: Kouvolan historia, I osa. Kouvolan kauppala, Kouvola 1953.